Siirry pääsisältöön

Vedenkorkeus Helsingissä -45...

Ja mitähän tuo otsikko tarkoittaa? Sitä, että Pukkisaaren laituriin muinaismarkkinoiden jälkeen jätetty uiskomme Sotka on tiukasti pohjassa kiinni. Pukkisaaren luota on vesi karannut jonnekin ja meriveden korkeus Helsingin mittausasemalla on ollut jopa 45 senttiä normaalia alempana. Sotka nököttää pohjasavessa eikä liikahda.

Meidän piti yrittää Sotkan siirtoa väljemmille vesille jo viime viikonloppuna, mutta minkäs teet kun ei ole vettä. Lauantaina on sitten uusi yritys. Nyt toivotaan matalapainetta ja nousevaa vettä.
Kurkkasin äsken tilannetta netistä ja hip hei, nyt se oli jo - 25... yöksi se tosin laskee taas.

Ilonaakin harmittaa.. katsokaa vaikka: "ei auta tuuppiminen, kiinni on", valovoimainen soutajaneitomme harmittelee.

Mutta oli hauska viikonloppu, vaikka Sotkaa ei päästykään siirtämään. Ilona keksi, että levitoidaan. Katsokaa vaikka!
Minä en osannut levitoida kuin muutaman sentin irti maanpinnasta, joten herra auttoi ja levitoimme sylitysten. Harotin vielä vähän ilmalennon kunniaksi niin saatiinhan tämäkin Möhkäle irti maasta.
Kun olimme aikamme räkättäneet Pukkisaaren autiolla rannalla, menimme Ateneumiin Toni matkassamme katsomaan japanilaisia puupiirroksia ja mustavalkoisia valokuvia ja Mika Waltaria. Lopuksi taapersimme vielä Annankadulle Pikku Nepaliin syömään itsemme ähkyksi ja pöhkäksi. Tältä näytti Toni maittavan aterian päätteeksi:

Ei vaineskaan. Tämä on trikkikuva : )

Mitähän kivaa keksimme tänä viikonloppuna, jos Sotka ei vieläkään liikahda?
Minäpäs tiedänkin. Taidan piipahtaa Ikeassa hakemassa välitilavalaisimia meidän keittiöömme! Tapettia ei vielä saa kuulemma ostaa, sanoi rakentaja Ari. Mutta lamppuja saa hakea, sanoi sähkömies Tarmo. Kattopaneelit tulivat eilen ja hienot oli Ari tilannut, antiikkipaneelia oikein. Tottakai, 50-luvun taloon ei modernia laiteta.

Sunnuntaina olisi taas aikaa pihahommille ja sitten pitää mennä Katrille... hääpuvun teko alkaa.

Ps. tällä viikolla on valmistunut se epäonninen marjapuuron värinen pellavakirtle, sukat ja yksi tilattu huppu on ihan vähän vaille valmis ---- ei saa kertoa meidän herralle. Se murisee : )

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...