Vihdoin olemme päässeet siihen vaiheeseen, että taas kannetaan tavaraa. Talo ei ole vielä valmis, mutta keittiö on, joten eilen illalla pesimme sen Maija-anopin kanssa. (maailman paras siivooja, sai jopa surulliseen kuntoon remontin keskellä menneen jääkaapin kuin uudeksi).
Voi miten mahtavaa oli hakea pihalla nököttävästä kontista jo ensimmäiset astialaatikot ja vielä makeampaa oli purkaa ne.
Pelakuut ovat päässeet muutossa kärkeen, eilen tuli osa ja tänä aamuna osa, evakkoluukkuun jäi vielä pari satsia. Jahka kuisti tyhjenee rakennustarvikkeista, kukat pääsevät sinne omalle paikalleen talvilepoon.
Katri-siskos soitti illalla ja kertoi hyviä ja huonoja uutisia. Hyvät: hääpuvusta tulee todella hieno. Huonot: hänenkin oikeaa kättään särkee. Siis sama vaiva kuin täällä. Voi surku. Määräsin Katrille lepuutusta, kyllä ne puvut ehtivät... nielaisu.
Talvi yllätti autoilijan. Jäin aamulla mäkeen kiinni auton kanssa, mutta paniikiksi veti, kun auto alkoi luisua mäkeä pitkin alas, poikittain ja nahkoineen. Muu liikenne ja teollisuusalueen rekat väistelivät minua - onneksi.
Herra ja työpaikan miehet tulivat työntämään auton ylös ja sitten lähdettiinkin vaihtamaan talvirenkaita. Ei ihme ettei Pösön tassu pitänyt; ihan sileät kesärenkaat. On taas ollut enemmän kuin tuuria matkassa viime viikot.
Herra totesi, että tästä näkee millainen syksy meillä on ollut. Kumpikaan ei ole edes kurkannut auton alle. Hyvä että pysyttiin tiellä tänne asti.
Pesäkkeen kommenteissa on aloitettu keskustelua guerilla-gardeningista. Annelin kanssa aiomme ruveta harrastamaan sitä heti keväällä. Se on siis sitä, että käydään vaikka istuttamassa kesäkukkia jonnekin minne ei ole julkista huolenpitoa riittänyt. Puutarha-sissit iskevät!
Olen muutes tehnyt tätä ennenkin. Asuessani Ruoriniemessä kerrostalossa nyhdin rikkaruohoja Vesijärven rannan upeista kukkaryhmistä. Oli hirmu kivaa. Sai näpertää sormet mullassa ja tuli hienoa, kun sai kukat esiin metristen rikkaruohojen takaa. Ja nyt sille touhulle on nimi: Guerilla-Gardening.
Käsityörintamalta ei kuulu mitään, koska lastasta ja lääkkeistä ja levosta huolimatta ranne on kipeä. On pistetty kortisonit, mutta ei auta. Lautanauhaa ei pysty tekemään, joten häihin liittyvä nauhailu on nyt Mintun varassa. Go Minttu go!
Voi miten mahtavaa oli hakea pihalla nököttävästä kontista jo ensimmäiset astialaatikot ja vielä makeampaa oli purkaa ne.
Pelakuut ovat päässeet muutossa kärkeen, eilen tuli osa ja tänä aamuna osa, evakkoluukkuun jäi vielä pari satsia. Jahka kuisti tyhjenee rakennustarvikkeista, kukat pääsevät sinne omalle paikalleen talvilepoon.
Katri-siskos soitti illalla ja kertoi hyviä ja huonoja uutisia. Hyvät: hääpuvusta tulee todella hieno. Huonot: hänenkin oikeaa kättään särkee. Siis sama vaiva kuin täällä. Voi surku. Määräsin Katrille lepuutusta, kyllä ne puvut ehtivät... nielaisu.
Talvi yllätti autoilijan. Jäin aamulla mäkeen kiinni auton kanssa, mutta paniikiksi veti, kun auto alkoi luisua mäkeä pitkin alas, poikittain ja nahkoineen. Muu liikenne ja teollisuusalueen rekat väistelivät minua - onneksi.
Herra ja työpaikan miehet tulivat työntämään auton ylös ja sitten lähdettiinkin vaihtamaan talvirenkaita. Ei ihme ettei Pösön tassu pitänyt; ihan sileät kesärenkaat. On taas ollut enemmän kuin tuuria matkassa viime viikot.
Herra totesi, että tästä näkee millainen syksy meillä on ollut. Kumpikaan ei ole edes kurkannut auton alle. Hyvä että pysyttiin tiellä tänne asti.
Pesäkkeen kommenteissa on aloitettu keskustelua guerilla-gardeningista. Annelin kanssa aiomme ruveta harrastamaan sitä heti keväällä. Se on siis sitä, että käydään vaikka istuttamassa kesäkukkia jonnekin minne ei ole julkista huolenpitoa riittänyt. Puutarha-sissit iskevät!
Olen muutes tehnyt tätä ennenkin. Asuessani Ruoriniemessä kerrostalossa nyhdin rikkaruohoja Vesijärven rannan upeista kukkaryhmistä. Oli hirmu kivaa. Sai näpertää sormet mullassa ja tuli hienoa, kun sai kukat esiin metristen rikkaruohojen takaa. Ja nyt sille touhulle on nimi: Guerilla-Gardening.
Käsityörintamalta ei kuulu mitään, koska lastasta ja lääkkeistä ja levosta huolimatta ranne on kipeä. On pistetty kortisonit, mutta ei auta. Lautanauhaa ei pysty tekemään, joten häihin liittyvä nauhailu on nyt Mintun varassa. Go Minttu go!
Heips, kyllä niitä nauhoja tehtaillaan Turussakin jos vaan saan langat ja mallin tai edes mallin. Meinattiin tulla auttamaan Hyväreitten kanssa häiden järjestelyssä jo perjantaina, joten sitten voisin tuoda ne tullessani. Älä stressaa, KAIKKI JÄRJESTYY :))
VastaaPoistaT. Susanna