Siirry pääsisältöön

Kankait ja lankoi

Kävin viikonloppuna taas läpi kangasvarastoa. Nääs kun herra teki itselleen verstaan meidän kellariin, niin siellä olleet kirjat ja sarjakuvat (niitä on sitten paljon) piti saada jonnekin. Osa lähtee kirpparille kaiken muun ylimääräisen mukana, onneksi. Mutta minne se kokoelma mahtuu, hitto vieköön!
No kangashuoneeseen... joo-o, mulla on siis yksi pieni huone täynnä kankaita... niitä on kaapissa, hyllyssä, kasseissa, muovilaatikoissa pinossa lattiasta kattoon. Jaa miksi? Onpa hyvä kysymys! On pitänyt hamstrata siltä varalta ettei enää koskaan saa. Kun Handelsgillet lopetti, minä ostin oman varaston täyteen. Ja silti pitää taas näprätä Naturtuchen näytteitä ja Medeltidsmoden tilkkuja...
Niistä renessanssikankaista puhumattakaan!
Lankoja on myös liikaa. Isot puuarkut olohuoneessa ovat täynnä lankaa. Kas kun niistä pitää tehdä neulakintaita ja neulasukkia ja lautanauhoja ja niillä kirjotaan ja ommellaan käsin niitä mekkoja.
Meillä on Mintun kanssa se järjestö, AVA. Anonyymit VillaAddiktit. Jäsenhakemuksia otetaan vastaan. Meillä on alajaosto ALA. Anonyymis Lanka-Addiktit. Siihenkin pääsee.
Lauantaina olin opettamassa neulakinnasta lankakaupassa.... joo, puoli kiloa punaista ja vihreää.
Tietääkö kukaan mitään väriterapiasta? Miksi punaista ja vihreää? Oikeasti, tällä hetkellä mun värikartassa on tasan kaksi väriä.
AARRRGGHHH.
Vieroitusta pliis!

Kommentit

  1. Eva Grelsdotter16. helmikuuta 2009 klo 4.18

    Mä voinen tulla siihen anonyymit villa-addiktit kerhoon... meidän makuuhuone on täynnä muovikasseja jotka on täynnä villakangasta.. ja siellä on myös muovisia säilytyslaatikoita täynnä lähinnä villakangasta.. ja niiden muovipussien sisältö ei siis enää juuri mahdu sinne laatikoihin. Lisäksi mulla on yksi iso muovilaatikko täynnä villakirjontaan tarkoitettuja lankoja.. enkä ole edes koskaa oikeastaan tehnyt kunnolla villakirjontaa....argh

    VastaaPoista
  2. Eveliina16. helmikuuta 2009 klo 6.47

    Tuttu tilanne täälläkin. Tosin kokonaista huonetta en ole 39 neliön yksiöön ehtinyt kankaille vallata, mutta vaatehuoneen hyllyt ovat aikalailla täynnä kankaita ja muuta SCA-tavaraa. Kellarikomerossani asustavat puolestaan Unikankareen pitäjän yhteiset kamat poismuuttaneiden varastoista. Lankoja myös on ihan kiitettävästi, mutta tuttu tilanne on myös se, että keskeneräisten ikuisuuskirjontaprojektien langat on käytettykin johonkin muuhun tai hukkuneet jonnekin kokoelmien uumeniin. Liian monta muuttoa viime vuosina, jotta voisi pitää kirjaa tavaroitten eksaktista sijainnista...

    VastaaPoista
  3. Kattarina16. helmikuuta 2009 klo 14.25

    Johtuen taloyhtiön teettämästä ilmanvaihtohormienpuhdistuksesta piti tyhjentää koko vaatehuone (n. 6 neliötä)koska mokoma hormi sijaitsee tietysti perimmäisessä nurkassa. Nyt on sitten 48 neliötä katettu kangasnyssäköillä ja pussukoilla, kangaspakoilla, lähes valmiilla ja vanhentuneilla sca- vaatteilla yms. Puhumattakaan niistä kätköistä vaatekaapeissa, sohvan alla, kellarissa, porukoilla... Ja olen jo kantanut 8 muovikassillista niitä pieniä tilkkuja joita on säilötty vuodesta -98 (kuiteista päätellen) roskiin. =D
    Lisäksi pari laatikollista lankoja (Haapalan loppuunmyynnistä)...
    Mutta suurin kysymys onkin se, että miten ihmeessä saan kaiken tungettua takaisin rempan jälkeen?

    VastaaPoista
  4. neiti Iida17. helmikuuta 2009 klo 3.40

    Itse olen vasta astumassa tuolle kangasmaailman kentälle. Viime joulukuussa ostin ensimmäisen villakankaanpalani joka "tahtoi" mukaan, vaikken edes tiennyt mitä siitä ompeluttaisin. Siskot olen julistanut ainakin kolmesti kangasostokieltoon: edes vuorisilkkiä ei saa ostaa ennenkuin vanhoja kasoja on kulutettu edes vähän. (sitten ne kutaleet yleensä keksivät ommella jotain minulle, ja rikkovat boikotin hakemalla minua varten "ihan vaan vetoketjun ja tukikangasta..")
    Joskus sitä miettii mihin sisko vielä joutuu niiden meidän yhteisten kangasvuorien kanssa... Ehkäpä me vielä joskus perustetaan oikeasti jullanan ihanien asioiden putiikki. Porvoossa kun on sellainen kuin Rihkamakatu.

    jk. olen kiinnostunut niistä sarjakuvista jos on kaupan..Mitä on kaupan?

    VastaaPoista
  5. Jolanda de Meyre17. helmikuuta 2009 klo 12.41

    Oliver nylki juuri rusakon ja laitettiin nahka myöhempää käyttöä varten pakastimeen, josko se joskus päätyisi jonkun hupun laitaan. Huomenna sitten rusakko päätyy pataan.

    VastaaPoista
  6. Elina19. helmikuuta 2009 klo 4.27

    Mä olen ehdottomasti kanssa AVA:n jäsen. Lisäksi mä kuulun kansainväliseen villasalaliittoon.

    Kotona on kuitenkin aika vähän kankaita. (Lähinnä valkoista pellavaa, sitä pitää olla aina käsillä, kun ei koskaan tiedä mihin sitä tarvii.)Olen jossain vaiheessa oppinut sellaiseksi, että ostan kankaan ja teen siitä aina heti jotain.

    Silti heilani on sitä mieltä, että "sun harrastus täyttää kaikki meidän kaapit". Krhm. Onhan niitä: astioita, nahkanpaloja, käsityövimpaimia, lankoja, laatikoita, telttoja, kynttilänjalkoja... Enkä kyllä osaa heittää koskaan pois ylijäämätilkkuja, koska niistä riittää esim. pussukkaan. Mulla on varmaan tarpeet noin miljoonaan pussukkaan.

    Ja kohta mulla on viisi metriä Naturtuchea himassa... lallallalaaa... <3 !

    VastaaPoista
  7. Kattarina19. helmikuuta 2009 klo 9.50

    Ei toki sellaisia "potentiaalinen pusukka"-tilkkuja voi heittää pois, niitä on vielä olemassa ainakin yksi pirkkakassillinen, vaikka emo niitä tehokkaasti tuhosikin syksyllä turnajaisiin. Nyt puhutaan niistä tikkuaskia pienemmistä ja ohuista soiroista, niitä hävitin. Syy säilömiseen on vielä kateissa... Toisaalta housuista lyhennyksen yhteydessä poistettuja lahkeenpätkiäkin löytyy, mutta niitä on hyvä käyttää sitten vaikka paikkaamiseen... Hyvissä selityksissä siis riittää.
    Lisäksi ahkera harvennus tuotti tulosta, puolikas hylly tyhjänä vaatehuoneessa ja lattiakin melkein näkyy. =D

    Vihreä ja punainen on hyviä värejä. Onneksi se kaunisvihreä on villakaupoista loppu, niin ei harmita ihan niin kamalasti ettei ole siihen saati tummanpunaiseen rahaa.

    VastaaPoista
  8. merwi19. helmikuuta 2009 klo 23.31

    Ruaaahhhh.... just ku mä valitin että on liikaa lankaa, tilattiin Mintun kanssa lisää varmuuden vuoksi. Mulle tuli vain 1,6 kiloa :)
    No, ne menee kaikki tuleviin projekteihin. Eivät jää lankalaatikkoon. Ehkä. Auh. Tää on sairasta.

    VastaaPoista
  9. Eva Grelsdotter20. helmikuuta 2009 klo 0.49

    Päivityksenä 16.2. kommenttiini, eilen illalla yritin epätoivoisesti survoa kankaita niihin kolmeen isoon säilytyslootaan jotka meillä on.. silti jäi kaksi isoa muovipussia makuuhuoneeseen (mitkä voi kätevästi peittää verholla (pois silmistä, pois mielestä??). Tuossa tunkemisvaiheessa se sitten kävi.. se mitä olen aina pelännyt. Löysin villakankaan jota en edes muistanut ostaneeni.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...
11 kommenttia
Lue lisää

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...
11 kommenttia
Lue lisää