Pientä murinaa osa 2

...valmiita töitä esittelevien kuvien puutteessa tulin murisemaan sitä, että
a) ruffin tekeminen on yllättävän vaikeaa kun ei oikeastaan tiedä mitä on tekemässä eli partletti ei ole valmistunut. En halua tehdä jotain sinne päin, vaan saada kerralla sellaisen oikean, joten nyt maltan odottaa. Harjoitusruffaus on tehty kyllä.
Mutta meinasin tehdä villaisen partletin tässä välissä valmiiksi, jos saisi vaikkapa helmikuun puolivälissä vietettävään Sydäntalvenjuhlaan uuden palveluskoltun päälle.

b) kun on oikein innostunut jostain, ei malta edes mitata. Se tietää taas purkamista, mutta puretaan sitten eli olen tehnyt Jolandalle hovikelpoista helvetinikkunamekkoa punaisesta silkistä. Pääntie ja hiha-aukot olen kääntänyt valkoisella silkillä sisäpuolelle, kaikki on ommeltu käsin, silkkilangalla ja sisäkaistaleen huolittelen paikalleen hopealangalla. Siitä syntyy yksinkertainen mutta ainakin omasta mielestäni hieno "viimeinen silaus" mekolle. No, miten tuli se meidän herra katsoneeksi mekon helmaa. Puku on tosi pitkä, koska käyttäjällä on mittaa ja siitä tehdään vielä muodikkaasti liian pitkä. Kas, se on melko kapea , vain 2,5 metriä. Niinpä menenkin tänään ensin Hollolan keskiaikaseuran tapahtumaa suunnittelemaan ja sitten sen jälkeen purkamaan kuusi metriä käsinommeltua saumaa vain tehdäkseni kaksi lisäkiilaa mekkoon.
Mikäs hiton purkamisvimma nyt on iskenyt :)

Ja sitten EI murinaa
No nyt on laitettu asiat rullaamaan ja Facebookiin on saatu ryhmä MuiKeat eli muinais- ja keskiaikaharrastajien kässäkerho. Pitäisi laittaa Lahden osaston eka kokoontuminen pystyyn :)
Helmikuun lopussa meillä onkin Hollolan seuran nimissä syventävä ompelukurssi, Neulakon Elina tulee vetämään.
Siellä katsellaan 1300-luvun pukeutumisen eri osia alusvaatteista lähtien, mietitään mitä voisi kukin tehdä, opetellaan varmaan käsinompelun niksejä ja puhutaan aiheesta "mahdollisimman autenttinen elävöitys". Mutta siitä aiheesta sitten myöhemmin lisää... siitä tulee kivaa!