Siirry pääsisältöön

Pleat. Siis laskos. Ja monta. Many pleats.


Lainamalli edestä. The model posing front...

Mielenkiintoinen urakka on taas valmis. Olen tehnyt laskoksia - joita siis englanniksi kutsutaan nimellä pleats - hameisiin ja viikinkihousuihin, mutta nyt on sitten laskostetty myös mekko. Se on tehty miehelle, väri keltainen, materiaali ihanaa villaa ja ... no, hankala oli tämä projekti.

Tilaaja näytti netistä kuvan ja sanoi että tuommoinen. Siis väljä mekko miehelle, pienet vekit hihan yläosaan ja kaksi nappia pääntielle.
Mekon helma on leikattu melko suoraan eli se on sivuilta hieman pidempi kuin edestä ja takaa.
Helmaa on paljon ja kun mekkoa sovitettiin tulevalle käyttäjälle, keskustelimme siitä, haluaako hän asetella laskokset aina itse, vai ei. Hän halusi että ne ommellaan valmiiksi kiinni.
Siis sama tekniikka kuin vaatteissa joka tunnetaan pleated gownin nimellä. Mikähän se on suomeksi... no, takki jossa on kiinteät laskokset.
Katri olikin mukana jo leikkausvaiheessa, hän kun on tehnyt tämän tyylin vaatteita ennenkin. Ja hän teki laskostuksen (joka ei muuten ole ihan helppoa), minä keskityin dokumentoimaan ja pitämään ompelijattaren sekä mallin tyytyväisenä (suklaavadelmavohveleita, teetä, kolajuomaa, kääretorttua). Laskosten vaikea osa on saada niitä sopiva määrä oikeaan paikkaan ja vielä oikean kokoisina.
Koska halusin oppia tämän jutun, tein kaikki ompelutyöt.
Mallia tekniikkaan otimme kirjoista The tudor tailor (Ninya Mikhaila/Jane Malcolm Davies) ja The medieval tailor´s assistent (Sarah Thursfield).
Sillä erotuksella tosin, että mainituissa teoksissa laskostakissa on todellakin kyse takista. Tämä on mekko. Ei siis voinut tehdä oppien mukaan eli tehdään nauha tai kaksi, 15 senttiä pidemmät kuin käyttäjän vyötärö ja ommellaan vekkaukset siihen kiinni. Jos tekee niin, ei mekkoa pysty pukemaan, koska ihmisessä on hartiat.
Juuh, tuli kokeiltua ... tiedän siis tämän nyt kokemuksesta.
Meidän versiossamme vekit on kiinnitetty vain pätkiin. Katsotaan, miten toimii käytössä. Jos ei toimi, olen ohjeistanut käyttäjää purkamaan tukinauhat pois ja näkemään siistin laskostamisen vaivan...
Hmm... mitenköhän... how to...hmm...

Jossain täällä ne laskokset ovat... the pleats must be somewhere here...
Aaahh.. täällä! Oh, they are here!

Merkitään ne hei neuloilla! Hey, let´s mark them with needles!
Ja ommellaan ne kiinni, etteivät enää karkaa! And let´s sew them, so they won´t run from us again!
Hihassa on ihan pienet vekit. There are tiny pleats in sleeves.Ja kaksi nappia pääntiellä. And two buttons.

Another interresting project is ready. I have made pleats earlier for example to a dress or viking baggy pants, but never to a man´s tunic. Now I have. It is yellow, woolen and ... the making was not easy.
The customer showed a picture: loose tunic, small pleats on sleeves and two buttons to the neckline. The hemline is cut rather straight, so it is a bit longer from the sides. There is a lot of fabric so while I was testfitting the tunic for customer, we discussed if he should fix the extra every time himself of if they should be attached. He wanted sewn pleats, like in pleated gowns.
Dear Katri knows the method and she has helped me with patterns and now with pleating (which is not easy). Tricky part it to get the pleating on right measurement on right plave and also about the right size too.
Katri formed the pleats, I took pictures and kept both Katri and our fitting model Riku happy (by feeding them cookies and cake and making tea and serving coladrinks).
Since I wanted also to learn, I made all the sewing.
For technique we studied books The tudor tailor and The medieval tailor´s assitant.

The original garments are gowns. Jackets that is. Our is a tunic. I could not do like originals, like cutting a piece of fabric of two, 15 cm longer that users waist line and attach the pleats to that. If you do so, the user will never get it on or off. You see, he has shoulders too. I know it now. We tested...
Unlike the originals, I attached the pleat to a short stips. Now we shall see, how it works. It not , I have given the user some directions.
Undo the pleats and set the pleats everytime he wears the garment.
... and back. Ja takaa.
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Kattarina7. huhtikuuta 2011 klo 10.48

    Aikaa ja vaivaahan tekemisessähän oli. Mutta siitähän tuli kaunis, tosin niinhän taidettiin epäilläkin sunnuntaina. Toivottavasti miellyttää saajaakin. Ja kiitoksia tarjoiluista. :)

    VastaaPoista
  2. Sahra7. huhtikuuta 2011 klo 21.43

    ... mä petraan tarjoilupuolessa kun leikataan sen mun samettivaate ;)

    VastaaPoista
  3. Väkerrystä11. huhtikuuta 2011 klo 3.13

    Komea takki :) , ja vitsit että olet ollut ahkerana!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...
11 kommenttia
Lue lisää

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...
11 kommenttia
Lue lisää