Siirry pääsisältöön

100 g ritarinkannusta ja... / delphinium and..

Sinne hujahti Nuijasota ja kymmenen päivän telttaleiri. Me tosin kävimme pari päivää nykyajassa tekemässä kirjan eteen hommia. Mutta leiri oli koko ajan pystyssä Kavalahdessa ja sään puolesta tuli koeteltua, mitkä teltat toimivat kovassa käytössä, mitkä eivät. Satoi näet ajoittain saavista kaatamalla ja tuuli niin että kankaat pullistelivat.

Olohuoneen sisustusta Nuijasodan asunnolta. Part of our living room interior in Cudgel war.

Minun Nuijasotani ei tällä kertaa mennyt telttaongelmien pohtimisessa, vaan väripadoilla: ensin teimme alkuviikosta Kaukameelin vetämässä työpajassa indigolla sinistä ja sitten loppuviikolla istuin ensin Annikan ja sitten Menjan kanssa värjäämässä.
Annika oli saanut lahjaksi väriaineita ja pistimme ne porisemaan: safforia, krappia ja ötökkää nimeltä lac eli väri tunnetaan paremmin sellakkana. Liotin vielä vähän kokenilliakin.
Safflorilla tuli upea keltainen, sellakka oli pettymys, koska luvatun tumman purppuran sijaan tuli vaaleanpunaista ja krapilla teimme punaista. Tosin olisi saanut taas olla punaisempaa.
Mutta kokenilliin voi aina luottaa: lilaa ja vaalean ruusunpunaista ihanuutta. Kyllä kelpasi värjäillä, kun paikalla oli sekä a) innokas ensikertalainen Annika ja b) taitava konkari eli Caoimhe Kanadasta.
Annikan jätettyä leirielämän istuin lauantaiaamuna kahdeksan jälkeen jo lämmittelemässä ensimmäisiä väriliemiä ja Menja tuli paikalle. Tapaamisen seurauksena Menja istui vuorostaan padan ääressä värjäämässä pari essukangasta. Mukavaa kun ihmiset innostuvat!

Mutta nyt minulla on iso ongelma.
Miten sillä ritarinkannuksella oikein värjätään??
Tuolla kopassa on pussi kuivattuja kukkia ja niillä pitäisi saada mahtavia sinisiä, mutta miten?
Olen surffannut, lukenut kirjoja, kysellyt... ja oppinut, että toisen teorian mukaan aluna + kupari olisivat sopiva yhdistelmä. Toisen teorian mukaan sitä pitäisi käsitellä kuten morsinkoa.
Minulla on vain se yksi pussi. Mitäs sitten kun se menee ihan pieleen?
Taidan vetäistä sitä miettiessäni vähän oranssia krapilla.

Väriä padoista. From dye pots.

Hiljennyn myös ajattelemaan sitä, että joidenkin ihmisten mielestä olen tehnyt hyvää työtä. Minut otettiin kauniiden sanojen saattelemana Nuijasodassa Hopeisen solmun ritarikuntaan, johon otetaan tieteissä ja taiteissa ansioituneita, jotka jakavat osaamistaan opettamalla. Huomionosoitus tuli täytenä yllätyksenä ja olen siitä erittäin kiitollinen. Sen arvoa lisää se, että sen antoivat minulle rakkaat paronitar Eva ja paroni UlfR viimeisessä varsinaisessa hovissaan. Ihminen kuiskasi kiitos, sanotaan runossakin.

Ja toki meillä oli markkinapäivä ja Iloinen Joutsen paikalla! We also had a market day and of course Merry Swan was there too!

And so went Cudgel war, and ten days in tent camp. We visited two days in modern times, I worked with the book. But the tent was whole time at Kavalahti, the event site. Thanks to the weather, all tents were tested thoroughly: there was heavy rain and hard winds.

But I had no time to think about the tents: I spent my days next to dye pot. First in Kaukameeli´s workshop dyeing with indigo and then with Annika and Menja.
Annika had some dye stuff, which she got as a present: safflor, madder and lac. I had also some cochenille. And so we made brilliant yellow, nice pink with lac - should have been more purple though - and red with madder. Cochenille is always reliable: purples and cute old
light rose.
It was nice to dye, since there was a) an enthusiastic beginner Annika and b) a skilled veteran Caoimhe from Canada.
After Annika left the camp, I sat early in the morning heating my dyes again and Menja found me there. As a result of that she now has nice coloured aprons: it was her turn to sit next to the pot. It is always great when people get interrested!

But now I have a big problem: I wan to try delphinium dye, but I can not find the recipe. There is two theories: according to one I should try alum and copper, after another it should be done like when dyeing woad.
But I have only one package of dried delphiniums to make brilliant blue. What if it does not work?
While I am thinking of that, I have time to make some orange with trusted friend called madder.

I am also thinking of that how I was taken to a Order of a silver knot, which is our baronys order for those who have been recognized in arts and scienses and shared their knowledge by teaching. I feel humble. That award came as a total surprise and I am very thankful. And even more precious this award is since it was given by my dear and most loved baroness Eva and baron UlfR, and in their last court.
Thank you.

Kommentit

  1. Onnea hopeisesta solmusta! Sinähän teet ihan valtavan hyvää työtä ja inspiroit monia muitakin! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...