Siirry pääsisältöön

Olkainmekko vol2. Oops, I did it again.

No nyt on sitten hellemekko. Now I have a summer dress.

Kai se on jonkin sortin sairaus... tapahtuman lähestyessä alan miettimään, mitä vaatteita pakataan mukaan. Seuraavaksi sitten jo leikataankin kangasta. Enkä muuten ole ainoa, jota tämä mekkovirus vaivaa. Ettäs tiedätten.
No, tällä kertaa olemme menossa Saltvikin viikinkimarkkinoille Ahvenanmaalle. Haluan laittaa olkainmekon. Viime kesänä Sotkan viikinkielämöintiä varten tehty sininen ja vihreä yhdistelmä on liian kuuma: kaksi villaa, joista toinen todella paksua. Toimi hyvin talvella Rosalassa, mutta ei näillä keleillä.
Joten... kiitos Emelle sovituksesta!
Medeltidsmoden villaa, kankaanmenekki metrin, lähtötilanteessa lähes neljä suoraa kappaletta, joista kaksi leveää ja kaksi kapeaa. Neulasin, harsin, sommittelimme ja Eme neulasi muotoon annettujen ohjeiden mukaan.
Siis:
- Ota tästä enemmän ja joka saumasta tasaisesti, sanoin minä ja huiskasin käsilläni samaan aikaan kun olkaimeton mekko valui alaspäin.
- Kyllä, mutta nyt ne kädet hiljaa. Ei saa huitoa, komensi Eme, samaan aikaan säilyttäen lähes pyhimysmäisen tyyneytensä.
Ja kas, minulla on uusi mekko! Ompelin sen päivässä - tietenkin kokonaan käsin - ja koristelin sillä Merisalon versioimalla Maskun Humikkalan nauhalla, jota Maikin kanssa keväällä opettelin tekemään. Alusmekkona käytän suomalaisen muinaispukuni valkoista pellavamekkoa.
Ja kukas kissan hännän nostaa ellei kissa itse... kun ompelin nauhaa kiinni, tykkäsin omasta uudesta mekostani niin että ihan kädet vapisivat. Mukava tunne.

Halusin melko kurvikkaaksi istutetun mekon ja Eme teki työtä käskettyä. I wanted a dress with curves and Eme did what I asked.

I have this sickness... when an event is coming, I start to wonder what to wear. And next moment I find myself cutting fabric. No, I am not the only one. There are many people like me.
This time it is vikingmarket at Saltvik, Åland. I want to wear a viking apron dress. Well, the blue-green-combination which I made last summer for playing viking with Sotka is absolutely too warm. It was fine in winter event in Rosala, but not now.
So: many thanks for Eme for fitting the dress.
Green fabric is wool from Medeltidsmode and I used only one meter. I started with basically four staight peaces, two big ones and two small ones. Eme did the fitting following my instructions. Like this:
- Take more from here and here and evenly, I told her, and waved wildly with my hands at the same time.
- Yes, but stand still, no wobble, Eme answered, keeping herself calm like a saint.
And so I have a new apron dress. I handsewed it in a day and decorated with the braid I woved at spring with Maikki, the old Merisalo version of Masku Humikkala band. Underdress is from my finnish iron age dress, made of white linen.
And I have to say that it turned out a very nice viking dress. Already when decorating it it looked so nice that I noticed my hands were shaking. What a pleasant feeling.

Viivi Merisalon versio Maskun Humikkalan nauhasta on tosi nätti, vaikka ei olekaan se oikea. I think that Viivi Merisalo´s version of Masku Humikkala band is really nice, even it is not the correct one.

Kommentit

  1. Tosikaunis! Vilpoisuudesta en tiedä, jos on peräti kaksi mekkoa päällekkäin...

    VastaaPoista
  2. What a lovely dress! You look so nice standing in front of the white tent.
    It would be fun to dress up like vikings.

    VastaaPoista
  3. Hieno mekko, bling blingit ja nauha on kyllä aivan ihana :)

    VastaaPoista
  4. Valista vielä yks maahiska täsmällisten kaavojen äärelle niin onneni on suuri! :) Ihana kolttu ja helmet ja kaikki! Vähän ninkus sarafaani ja sellainen. *pohtii hikistä Hämistä jo etukäteen tuskastuneena*.... (mutta ensin pitää ommella herraväelle aluspöksyjä vanhoista paidanhelmoista!.. grr...)

    VastaaPoista
  5. Meillä ei ollut täsmällistä kaavaa, vaan tehtiin sovittamalla. Mulla oli kaksi suoraa palaa eli etu- ja takakappaleet ja sitten kaksi sivukiilaa, jotka oli yläpäästä noin 10 senttiä. Sitten neuloilla kasaan ja siitä ruvetaan tiukentamaan sauma saumalta... siitä se lähtee!!

    VastaaPoista
  6. Kiinnitetäänkös nuo olkaimet noilla soljilla? Ja mistä niitä saa? :)

    VastaaPoista
  7. Mekko pysyy soljilla, kyllä. Edessä on pieni lenkki, toinen tulee takaa ja on pitkä. Solkia saa vähän huonosti... Ruotsista ainaskii tai sitte googlaa semmonen kauppa Lahdesta ku Avalonin aarteet, Miia on elävöittäjä ja mun noi pienet suloiset eläinsoljet on sieltä.
    Ja sitte tietysti suomalaismallisia Torstilta. Eli multa.

    VastaaPoista
  8. Herranjumala että tuo nauha on kaunis! Eikä tuohon mekon yläosaan tarvitse vääntää sitä kovinkaan paljon, etenkin jos on kapoinen ihminen.

    (P.S. Tästä löytää mun ruokablogin, T: Jenni)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...