Siirry pääsisältöön

Oranssi mekko - toinen otos / orange dress - take two





Tein mekon. Ja häntähupun. Kummatkin käsinkudottu ja kasvivärjätty.
I just made me a dress. And a hood with long tail. Both hand woven and natural dyed.

Neljä vuotta sitten kirjoitin uudesta, krapinpunaisesta mekosta. Tein sen lämpimäksi vaatteeksi, kun olimme ensimmäistä kertaa lähdössä Ronneburgiin MIMien kutsumana.

No, ylihuomenna menemme taas. Ja tällä kertaa en mene vain kuorimaan porkkanoita ja tiskaamaan, vaan olen yksi tapahtuman kokeista. Lisäksi pidän pienen työpajan suoraan kankaan reunaan kudottavan  lautanauhan tekemisestä.
Historia toistaa itseään. Huomasin juuri tehneeni ihan samanlaisen mekon kuin neljä vuotta sitten.
Tai no, krapinpunainen mekko nro1 oli ostokangasta. Tämä on itse kudottu ja värjätty!
Kyseessä on 1300-luvun mekko, ihan tavalliselle ihmiselle ja käyttöön tarkoitettu. Aivan kuten edellinen versiokin, joka on pitänyt minut lämpimänä ja kuivana kaikenmaailman myrskyt ja maanjäristykset. Se on edelleen lempivaatteeni.

  * * *
Four years ago I wrote about my new madder red dress. I made it to be my warm dress, and that time we were preparing our first trip to Ronneburg, invited by MIMs from Germany.
History repeats it self. I just noticed that I made similar dress than four years ago. Well, the madder orange dress nro1 is made or industrial fabric. This time I have woven the fabric and also dyed it.
This is for just an ordinary dress to 14th century, made to ordinary people to be worn. Just like the first version, which has kept me warm and dry in all kinds of storms and earthquakes. And it is still my most favourite dress.


Tuttu kaava Herfolfsnesista. Ei nappeja eikä nyörejä.
Well known dress model from Herjolfsnes. No buttons or lacings.


Mekko takaa. Oops, huppu on vähän hassusti.  Same from behind. Ops, the hood is a bit folded.

 Huppua somistaa tinapinssi, ilmiselvä Eikka. / There is very obviously small Eikka made of tin.

 Turun keskiaikaisten löytöjen innoittamana ompelin hupun melko paksulla villalangalla. Kasvivärjättyä jaalanlampaan villaa.  Hupun ompelun aloitin pari viikkoa sitten Middelaldercentretissä / I used medieval finds from Turku as inspiration when making the hood. It´s sewn by using rather thick woolen yarn, natural dyed jaalasheep wool. This sewing I started at Middelaldercentret couple of weeks ago.


Koska kangas on aika paksua, avasin sisäsaumat kummallekin puolelle. Käytin ompeluun pellavalankaa  / Since the fabric is quite thick, I opened the inner seams to two sides. I used flax as sewing yarn.

Pääntie ja hihansuut on vahvistettu suoraan kankaan reunaan kudotulla lautanauhalla.
The neckline and the sleeves are finished by the narrow tablet weaving, attached to fabric while weaving.

Ei nappeja eikä nyörejä. Elinan yllyttämänä testaan ajatusta tavallisen ihmisen käyttövaatteesta: hihat ovat väljät ja halkion ansiosta ne voi kääriä melko ylös työnteon ajaksi.
No buttons or lacing on sleeve either. Elina prompted me to test the idea of ordinary people´s working clothes: the sleeves are quite loose and thanks to short slit, I can roll up my sleeves if needed, for example when I´m working.


Kummatkin kankaat ovat samasta loimesta. Kudoin ensin harmaata harmaalle, sitten parin hupun verran värillisellä kuteella. Mekkokankaan värjäsimme Marian kanssa juhannuksena.
Both fabrics are from same warp. First I wove grey on grey, then enough to two hood with coloured weft. The dress fabric we dyed during Midsummer with Maria.

Ja nyt pakkaankin me matkalaukkuun. Kohti Ronneburgia!
And now I will pack them to my suitcase. Here we come, Ronneburg!


Tunnisteet:

Kommentit

  1. Jenni Lares25. elokuuta 2015 klo 11.23

    Ai-van ihana! Olen myös ihan pyörällä päästäni tästä autenttisuuden tasosta: itsekudotut vaatteet kun oli niitä työ- ja rytömekkoja, värikkäistä ostokankaista taas tehtiin rikkaiden hienommat vaatteet. Oikein onnistunutta <3

    VastaaPoista
  2. Alice25. elokuuta 2015 klo 13.27

    What a beautiful job you have done on this dress! I love your blog.

    VastaaPoista
  3. Mervi25. elokuuta 2015 klo 21.41

    Kiitos Jenni! Kankaiden kutominen on mahtavaa, onneksi Rikukin on tilannut takkikankaan ja siitä tuleekin kunnon työvaate.
    Alice, thank you!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...
11 kommenttia
Lue lisää

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...
11 kommenttia
Lue lisää