Siirry pääsisältöön

Ihan kade ranskalaisille

Olen tässä muutaman päivän surffaillut tajuttoman upeilla keskiaikasivustoilla. Olen kateellisena katsellut ranskalaisten, saksalaisten, puolalaisten ja englantilaisten elävöittäjien vaatteita, aseita ja ennenkaikkea leirejä.
On aika kaukana tästä meikäläisten tasosta, jossa "istutaan puutarhakalusteilla humppakuution ympärillä". Visbyssä vähän hävetti, kun ei heti huomattu edes jemmata humppakuutiota piiloon, vaan lorotettiin punkkua julkisesti lasiin. Eväiden muovikääreet ärsyttävät ja se, että tupakoidaan näkyvästi keskiaikaleireissä on minulle henkilökohtainen vihan kohde.
Olen sitä mieltä, että elävöittämisessä pitäisi nähdä edes sellainen vaiva, että kaadetaan viinit kannuihin tai asiallisiin pulloihin (Krambodesta saa taivaallisen ihania pulloja). Modernien vehkeiden näkymistä tietysti vähentää se, että jätetään ne kotiin.
Mutta siis: voi itku miten olisi mahtava päästä joskus keskieurooppalaiseen tapahtumaan, jossa kokoontuu nillittäjä-komppanioita, siis täyttä periodisuutta vaativia porukoita.
Löytyisiköhän Suomesta innostusta tähän?
Jään pohtimaan sitä.
http://www.compagnons-duellistes.com/galerie.htm

Kommentit

  1. HEI ! Sä olet lähdössä ensi kesänä Unkariin Visegradin keskiaikatapahtumaan!!! Siellä on varmasti meille paljon opittavaa...

    VastaaPoista
  2. Minua häiritsivät kruununturnajaisissa ne lukuisat kaljatölkki kädessä kulkevat ihmiset ja tietysti tupakointi (mutta vaikeahan se olisi riistää nisteiltä syöpäkääryleensä).

    Toisaalta kuljin itse moderneissa kengissä, joten paha valittaa. Periodikengät ovat vielä hankintalistalla (vasta noin vuoden verran harrastettuani). Ajattelin, että katovat kuitenkin hameiden alle ne pahat kengät tällä kertaa.

    t. Ósk

    VastaaPoista
  3. Kengät ovat yksi vaikeimmista asioista: niitä on saatavilla, mutta hinta on usein hurja. Sitten kun sellaiset saa, niin voi että tuntuu hienolta!
    Tuo humppakuutiojuttu on siis "oma synti", kuten myös muovikääreet ynnä muut. Pyrkimys on aina pitää ne piilossa, mutta jossain vaiheessa huomaa, että makkarapaketti on esillä.
    Etenkin paikoissa, joissa käy yleisöä, ja yritetään esitellä "keskiaikaa", on hassua jos siellä paistaa lähimarketin muovikassi...
    Mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa... ja onhan aina Turun linnan leiri, jota voi täällä kotimaassa kadehtia : )

    VastaaPoista
  4. Aluksi kiitos sanasta humppakuutio. Liitän sen aktiiviseen sanavarastoon!

    Joo, mäkin surffaan inspistä välillä noilta samanlaisilta sivustoilta, ihaillen ja ehkä vähän kateena. Ruotsissakin on tosi hienoja seuroja. Mua kiinnostaisi kyllä kokeilla jotain vastaavaa. Samalla kun tietty yrittää itse tässä tutussa harrasteessa pitää juustonsa pellavaan käärittynä ja viinin ruukussa.

    Monissa ihkuseuroissa on kovin militaristinen painotus, ja mulle tuleekin aina mieleen tälläinen hassu kyskä, että mitä naiset niissä tekee? Ruokaa? Mikä niiden rooli/asema on?

    VastaaPoista
  5. No hip hei, nyt meillä on jo kahden naisen periodisleiri tiedossa! Meillä on niin upeat teltatkin.
    No joo, meidän naisten osaksi jäävät käsityöt ja ruoanlaitto. Mutta onneksi molemmat sujuvat!
    Antaa miesten hoitaa se sotahomma. Ai niin, onneksi Sahra on kauppias, sitäkin puuhaa voi harrastaa.

    VastaaPoista
  6. Tyhmä kysyy: mikä on humppakuutio?

    t. Ósk

    VastaaPoista
  7. Humppakuutio on Susannan ja Johannan kesällä lanseeraama sana ja tarkoittaa siis laatikkoviiniä.
    Mahtava uudissana.

    VastaaPoista
  8. Niin, tästä on meidänkin paviljonkikunnassamme ollut puhetta. Suunnitteilla onkin ollut jonkinlainen "niuholeiri", mutta paikka ja aikakin on ollut hakusessa.
    Ja vähän on mietitty sitäkin että mitä siellä tehtäisiin? Ainakin sienestys/marjastus, nuotiolla juoruilu ja jousiammunta olisivat luontevia käsitöiden ja ruoanlaiton ohessa.

    Pidetään tätä vireillä, ja jos joku löytää sopivan paikan, oltaisiin mukana.

    Muutenkin nuo ajatuksesi ovat niin kovin tuttuja, viimeksi nuijasodassa keitti vahvasti ja mietitytti, miten eri asioita ollaan leiriltä hakemassa. Ei meilläkään kaikki ole täydellistä, mutta yritys on kuitenkin pääkalloilmapallotason ylittänyt...

    VastaaPoista
  9. Niin ja tuo edellinen olin minä
    t Rikissa

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...