Siirry pääsisältöön

Huomenta, pelargooooonit


Pelargoni-konkarit sanovat, että ennen 24. helmikuuta pelakuista ei saa leikata pistokkaita. Onneksi hyötykasviyhdisyksen pelakuu-ilta oli 26. päivä.
Nyt on sitten pitkä rivi kaikenlaisia uusia tulokkaita: on keräilyharvinaisuus Mr Wren, on haisuleita kuten Oakleaf, charmantteja, rosebudeja, Pietarin kaunotar, valkoinen Snow Witch ja sitten mielenkiintoiselta kuulostava Black Macic Rose. Ja vaikka ketä!

Edellisessä sadossa kävi näet hirvittävä kato. Ensin kasvit uivat sen tulipaloviikon takia viime elokuussa. Sitten ne muuttivat kerrostaloon parvekkeelle ja saivat ankaraa kylmäkäsittelyä. Pakkasilla muutettiin takaisin kotiin ja kasvit pääsivät omalle lasiverannalleen.
Mutta voi miten koville kaikki se ottikaan!
Keräsin aamulla kaikki kuivat käppyrät pois ikkunalta ja ilokseni huomasin, että muutamat sitkeimmät aikovat selvitä kesään. Uutta lehteä ja jopa nuppua pukkaa.
Eilen sain pistokkaat enkä hennonut jättää niitä kuivilleen odottamaan multaa, joten pistin ne veteen odottamaan tätä päivää. Se suotakoon minulle anteeksi, laitetaan aloittelijuuden piikkin. Tosi kovat kasvattajat eivät kuulemma tee niin, vaan sanovat, että pieni kidutus innostaa pelakuita kasvamaan.
Ihanaa että kevät tulee ja lasiveranta lämpiää!

Eva ja Uffe tulevat tänään meille! Suunnitelmissa on uusien vanhojen ruokien kokeilua, miljoona uutta käsityötä, kuten vihdoin se saksalainen laskettu kirjonta ja noin puolentusinan mekon leikkaaminen. Laatuaikaa siis tiedossa. Ai niin, pojat aikovat vallata taas jonkun linnan sillä välin kun me tytöt harrastamme. Niillä on joku roolipeli menossa. Meidän herra onkin joku kääpiö?

Kommentit

  1. neiti Iida27. helmikuuta 2009 klo 5.35

    Kah, siitäkö se johtuisikin...
    Vuosipäivä-ruusupelargoniani (kun torilla ei myyty sinä aamuna mitään muita ruusuja kun Poika kävi ostoksilla) on siis leikattu vääränä päivänä!
    Kasvi kukki pitkälle syksyyn, sitten alkoi tehdä vain rumia vihreitä lehtirönsyjä ilman sen suurempaa tarkoitusta. Olin jostain lukenut että tämä kasvi tykkää kovista otteista... - Joten leikkasin sen!
    -Tammikuussa.. voi minua!
    Lohdutyukseksi kasvi sai hiukan uutta multaa viime viikon ruukutusoperaatiossa. (operaatiossa ruukutetiin uudestaan kattirallin kukkaruukkukeilailussa selvinneet sissit.)
    Vuosipäiväkukkani kuitenkin mököttää yhä.. epäilen sen kestämistä seuraavaan vuosipäivään.
    Mainittakoon että kasvi on ollut lähes koko talven viileällä porrasikkunalla, ikkuna pohjoiseen. (ei meillä muita edes ole, kun oli kovat pakkaset siirsin kasvit evakkoon keittiöön ja sitten taas ikkunalle)
    Pitääkö pelargoni lannoituksesta..

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...
11 kommenttia
Lue lisää

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...
11 kommenttia
Lue lisää