Siirry pääsisältöön

Rakas, hassu mies asuu ja soittaa meillä

Herra muusikko ja jouhikko vielä viimeistä kieltä vaikka. Saanen kiiinnittää lukijoiden huomion taustalla näkyvään kirjontatyöhön... Ranskasta saatu... ei alkuperäinen kuitenkaan.
Eilen yksi työtoveri julisti kaikkitietävänä, että "kaikki insinöörit ovat tylsiä ja nörttejä". Vaikka uusissa työsuojelusäännöissämme sermien yli huutelu on kielletty, jouduin kiljumaan vastalauseeni yli kahden harmaan seinän.
Meillä asuu insinööri, joka ei todellakaan ole tylsä. Minä rakastan sitä insinööriä ihan hirveän paljon. Rakastan sen hullutteluja ja sitä, miten se tanssii iltaisin minulle ennen nukkumaanmenoa. Ja miten se aamulla herättää sanomalla että "neiti rouva, avatkaa silmät".
Nyt se hassu rakas insinööri on edennyt jouhikkonsa kanssa siihen vaiheeseen, että kaksi kieltä soi jo. Yhyyhyy...
Illalla sängyssä se ihana insinööri luki minulle kirjaa jouhikoista ihan ääneen. Minä painauduin vasten sen paljasta reittä (pitää olla aina nukahtaessa se ihokontakti, se on tärkeää) ja kuuntelin, miten jouhikkopiirit haluavat eroon "narisevan saranan ääntä muistuttavan hupisoittimen maineesta". Mutta vaikeaa se on, niin epävireiseltä saranalta sen sointi kuulostaa.
Herra innostui eilen ihan suunnattomasti, kun sai kielet soimaan. Siihen tarvittiin pihkaa, sitä löytyi pihalla nököttävästä joulukuusesta. Voi sitä riemun määrää.

Minä tein Miksulle viikinkimiehen tunikaa ja herra ving... ei kun soitti. Velipoika sai heti ensimmäisen demosoiton ja taisi tehdä siitä äänitteen puhelimeen. Ilona, tuo soittimen lahjoittanut (kiitos vaan, Ilona!) sai kunnian kuunnella soittoa puhelimessa, niinikään.
Vielä kolmas kieli ja soitin on valmis.
Susanna tarjoitui mukaan kansanmusiikki-kokoonpanoon, tunnetusti hyvä huilisti kun on. Minulle vielä joku rytmisoitin niin johan tässä on Suwiöiden tanssiinkutsu valmis!
Mistähän saisi kampiliiran...?
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Eva Grelsdotter13. helmikuuta 2009 klo 1.54

    mä oon kans insinööri.. mut oon joskus vähän tylsä.. en kuitenkaan koko-ajan.

    VastaaPoista
  2. Kattarina14. helmikuuta 2009 klo 13.13

    Öööh täältä...
    http://www.earlymusicshop.com/Browse.aspx/en-GB/store24/7/
    siis kampiliira

    VastaaPoista
  3. Maahiska28. elokuuta 2010 klo 6.02

    Ai kui ihana postaus, miten lie jäänyt minulta huomaamatta! :) Meillä taitaa asua samanluonteinen insinöörin POIKA ;D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...
11 kommenttia
Lue lisää

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...
11 kommenttia
Lue lisää