Siirry pääsisältöön

Teemana neulakinnas: polvisukat

Uppistakeikkaa, kuva menee väkisin ylösalaisin... mutta saa tästä nyt ainakin jonkun käsityksen. Liisan ruskeat sukat on tehty talon omista lampaista kehrätystä langasta ja sukat ovat paksut kuin parhaatkin huopikkaat. Pikkusukkien saajalla on ikää koko vuosi.

Lautanauhakone käy edelleen, mutta siinä sivussa olen tehnyt neulakinnantöitä aivan hourehes, kuten pohjalaiset sanovat.
Miesparka kantaa nyt vastuun kodista, kun akka kutoo ja neulaa.
Horse Shown tauoilla sain melkein valmiiksi Liisan polvisukat - loput sitten kotona. Aloitin siellä myös pienet punaiset sukat Annalle. Pari tilattua lautanauhaa viuh ja sitten tulikin jo pieni pipo- ja sukkatilaus. Asiakas on kokonaisen yhden vuoden ikäinen.

Ja Euran emännän neulakintaita olen viritellyt; matkustin viime viikolla työpäivän aikana ensin tunnin junalla, sitten muutaman tunnin bussilla, sitten taas bussilla... eihän sellaista kukaan kestä joutilaana. Olin siis viettämässä päivää Mauri Kunnaksen kanssa, käytiin Koiramäessä ja Sastamalassa herra Hakkaraisen talossa ja vielä herra Kunnaksen lapsuuskodissa.
No... väärät langat nappasin aamulla mukaani. Junassa tuijotin lautanauha-paksuisia lankojani, siis kaksikierteisiä. Hitto! Tarkoituksena oli tehdä talvikintaat.
Aloitin kuitenkin kintaat. Suomalaisella pistolla tein, ja koska lanka on ohutta, kintaista tuli kesäisen mukavan ohuet. Mutta tietysti omaan käteen hieman liian pienet. Nyt olisi sitten joutilaat kintaat, mallia Euran emäntä. Väreinä annatto (haalistuu ja hyvä niin), krappi ja morsinko.

Sukkaprojektin aikana on tullut kokeiltua sekin, että ei kannata vaihtaa oslolaiseen pistoon kesken työn... se on suomalaiseen verrattuna todella löysää ja levittää aivan mielettömästi.
Mutta koska varsi saa olla vähän rennompaa neulosta kuin tämä suomalainen, joka ainakin minun käsialallani on varsin tiukkaa ja tiivistä, käytän varressa sitä vahingossa oivallettua pistoa, jolle ei ole nyt tähän hätään nimeä.

Tänään... yhteen projektiin mallialoituksia näytteeksi ja pipo suomalaisella pistolla. Loppuviikosta sitten Kätevä-messuille: lauantaina Hollolan keskiaikaseuran osastolla teemana vaativat lautanauhatekniikat - Johanna opettaa - sekä joitakin nyörejä, ainakin haarukkanyörejä. Johanna tuo myös haarukoita myyntiin.

Sunnuntaina neulakinnaspäivä: osaatko kinnaspiston? Tule näyttämään omasi: yritän kerätä pistovalikoimaa helmikuussa tulossa olevaan näyttelyyn. Se siis ihan siviilipuolelle.
Jaa - heppashowsta. Oli kivaa. Hienoja hevosia. Joku älypää oli keksinyt puuttua meidän hyväksi havaitsemiimme työtapoihin ja sen takia meni koko urakka ihan sekaisin. Onneksi ryhmämme on hyvä ja toimiva, ja selvisimme taas kaikista kiemuroista.
Mutta niistä ei sitten sen enempää.
Kertaus on opintojen äiti ja jankutus isoäiti:
Tulkaa Kätevä-messuille Lahteen! La-su 10-17. Luvassa keskiaikaisia käsitöitä ja muotinäytös. Paljasta pintaakin luvassa: ex-paronit lavalla!!!

Kommentit

  1. Kauniita sinun sukkasi! Täällä on sukat edenneet jo siihen kinkkiseen vaiheeseen että pitää pohtia millä mallilla teen kantapään... Tänään sain sellaiset rokahtumat käsiini etten taida koskea neulaan ennen kuin ovat parantuneet. Rauta ei tee hyvää käpälille :/ Lett Lópissa ei ole lanoliinia, se auttaisi - pitäisiköhän kutaista villahousut hahtuvasta käsienhoidoksi? (nimim. Tekemättä Olla Ei Saata)

    VastaaPoista
  2. Mulla oli sama ongelma kuparisen neulan kanssa: sormenpäät auki! Nyt teen Suskin superhyvällä luuneulalla ja pitää itse asiassa tilata ihan justiinsa samanlainen kloonattu neula, koska se istuu niin hyvin mun käteen.
    Vaihda neula ja sit taas työn kimppuun. Totta, ei vaan voi olla tekemättä :). Tuttu tunne.

    VastaaPoista
  3. Tässä on ongelmana rikkoutunut iho ihan muista töistä, mulla on kyllä ihana puinen neula.... Kädet on yhä hellänä ja karheat lotrattuani yli kuusi tuntia pihalla pumpunkorjauksessa... Meinasin kyllä luisen neulan hankkia jostain, jos vaikka Ville tekisi. Onhan noita luurankoja kaapeissa :-D

    VastaaPoista
  4. Ihania sukkia! Loysin juuri blogisi ja ehdinkin jo tehda palmikkokoristeet pariin joululahjakintaaseen edellisen julkaisusi innoittamana. Mina neulaan Mummo-rakkaan opetuksilla kintaita mutta sukkien tekoa en ehtinyt oppia. Osaisitko neuvoa ohjetta kantapaan kaannoksiin ja muihin kummallisuuksiin?

    VastaaPoista
  5. Hei Fria!
    Yksiyiskohtainen sukkaohje ja kaikkea muutakin löytyy, kun klikkaat sivuni valikosta kohdan "neulakinnas"

    eli siis : http://hibernaatio.blogspot.fi/search/label/neulakinnas

    ja sukkaohje :
    http://hibernaatio.blogspot.fi/2011/12/vanhan-vuoden-lupaus-neulasukkaohje-as.html

    VastaaPoista
  6. Voi kiitos kiltti! Sukkakone lahti kayntiin, yy kaa koo nyt!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...