Se on nyt sitten tullut. Viimeinen pisara lasiin. Kamelin selän katkaiseva korsi. Mitta täyteen. Murtumispiste.
Olen saanut kotona huomautuksen alituisesta käsityöläisyydestä. Minusta on kuulemma tullut sellainen, että tulen töistä kotiin, heitän takin nurkkaan ja syöksyn heti jonkun käsityön kimppuun. En kuuntele herran puhetta enkä vastaa, vaan sähisen että "ei nyt, mun pitää keksiä miten tämän kuvion saisi kääntymään".
Siitä on nyt kolme vuotta, kun tapasin tämän ihanan ihmisen ensimmäistä kertaa. Herra ei ikinä koskaan moiti minua --- no, joskus saattaa jotain pientä --- mutta mökötystä ei ole nähty vielä ikinä.
Hän ei myöskään koskaan anna auringon laskea riidan päälle eli keskustelimme illalla nukkumaan mennessä tästä käsityökriisistä. Tulimme siihen tulokseen, että voisinkin käsitöiden sijaan ruveta harrastamaan ainakin ajoittain käsityöttömyyttä eli käsitoimettomuutta. Ja muutenkin on alkanut tuntua siltä, että joskus voisi ajatella myös nykyaikaa. Tai kuten joku sanoi, alkaisi keskiajan sijaan elävöittää keski-ikää.
Siispä: en edes yritä saada birkatakkia valmiiksi perjantaihin mennessä. No, sen keskeneräisen nauhan kudon valmiiksi. Ja Jolandan polvisukat --- hahhahahaaaa. Aloitin tummanvihreät sukat, mutta ostamani villalanka ei sopinut lainkaan tarkoitukseen. Aloitin harmaat sukat ja tein niitä muun muassa junassa ja merisairaana Tukholman risteilyllä.
Eilen Helsingin juttukeikalla tein niitä taas ja nyt olisi myytävänä harmaat villasukat, jotka sopivat noin kolmevuotiaalle... Jolandan sukkien aloitukset vol2 olivat naurettavan pienet.
Kolmas kerta voisi jo sanoa toden...
Mutta se nykyaika ja käsitoimettomuus: hankin toissaviikolla Minnan kaupasta (2or+ by Yat, ihana shoppi Lahdessa) järkyttävän ihanat Fiorentini & Bakerin "talvikengät", jotka ovat noin 12 senttiä korkeat. Ne ovat ihaaaanaaat ja niissä on nerokas piilo-platta eli eivät ne jalassa tunnu niin korkeilta kuin ovat. Jep, täysin toivottomat talvikengät, mutta kaiken raatamisen jälkeen on ostettava jotain namiakin. Menee muuten elämä liian tylsäksi. En ole aikoihin ostanut mitään nykyaikaista.
Ihanat Fiorentini & Bakerini.
Eilen luottokortti taas parahti; kävimme Minnan Helsingin shopissa Eerikinkadulla kuvaamassa Katria, joka on mukana Muodin huipulle -ohjelmassa. Saimme käyttää shoppia kuvausstudiona, koska kadulla oli ihan hirveä keli.
Ihanat Fiorentini & Bakerini.Eilen luottokortti taas parahti; kävimme Minnan Helsingin shopissa Eerikinkadulla kuvaamassa Katria, joka on mukana Muodin huipulle -ohjelmassa. Saimme käyttää shoppia kuvausstudiona, koska kadulla oli ihan hirveä keli.
Minna lainasi shoppiaan meille kuvauspaikaksi, kun tein juttua Katrin tunnelmista Muodin huipulle -ohjelmasta. Nyt minulla on French Connectionin harmaa paita, jossa on paljettikuvio. Tänään Lahden puodissa on frendimyynti, Linda Toye on siellä ja Yatin juttuja saa huimilla alennuksilla. Menen käymään :)
Tässä kuviossa on oikeasti seepra! Oikeasti minulla on asiaa kaupungille, koska menen katsomaan saako tästä pitäjästä pellavalankaa herran takin ompeluun vai pitääkö tilata Neulakon Elinalta.
Takkiprojekti näytti viime viikolla tältä. Tumma kangas on vuori.
Mutta herran sanoista viisastuneena en eilen istunutkaan koko iltaa sohvalla pullistumassa ja käsityöskentelemässä, vaan kävelimme kirjastoon. Reissuun meni melkein kaksi tuntia ja teki hyvää. Aika hyvin alkaa tämä nykyaikaistuminen, vai mitä?
Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta. :)
VastaaPoistamitäs väriä nyt sais olla :)
VastaaPoistaMeilläkin poika kysyi jo joku aika sitten "Äiti, miks sä aina neulaat"...
VastaaPoistaJa yks juttu tosta nykyajasta ja keskiajasta: kellä meistä on työvaatteet 100% luonnonkuitua, käsinommellut ja päälle istutetut? Tai käsinommellut kengät? Mullakin on kenkiä jotain 50-100 välillä, mutta keskiaikakengät on ainoat käsinommellut... Voisin kai sitä panostaa tohon arkipukeutumiseenkin joskus, edes vähän...
t. Rikissa
Aivan! Tätä se herrakin sanoi... mä pistän helposti kymmeniä euroja kankaisiin - herran napit maksoivat 40 e.. mutta ei raaski ostaa mitään oikeeta joka maksaa niin paljon.
VastaaPoistaMulla on yhdet käsintehnyt italialaiset korkokengät :) ei tosin työkäytössä. Lähinnä istumiseen sopivat. Makeeeet!
Nykyaikaankin keskittyminen on välillä ihan hauskaa. Jännä, miten keskiaikahahmon varusteisiin pistää niin paljon enemmän rahaa ja vaivaa, vaikka niitä käyttää paljon harvemmin kuin mundiskamppeita...
VastaaPoista:-D Voi mikä Luojan lykky että olen itse naimisissa käsityöläisen kanssa - ei tarvi ryhtyä elävöittämään keski-ikää! :-D Tuo lause jää kyllä elämään, vahvasti............
VastaaPoista