Siirry pääsisältöön

Hyvää ja sitä joulua

Tässä on vielä pari päivää jouluun. Olen oikeasti "jouluihminen" eli sellainen, joka nauttii ruuanlaitosta ja lahjojen antamisesta ja kinkunpaistosta ja marmeladin syömisestä pinseri kainalossa ja...
mutta tänä vuonna ei irtoa. En ole tehnyt edes sitä kuuluisaa konjakkisinappiani. En ole ostanut enkä tehnyt lahjoja. Tai siis olen tehnyt; sellaisia, jotka joku muu antaa lahjaksi. Nyt en voi kertoa mitä ja kenelle... viimeiset valmistuivat pari päivää sitten ja lähtivät postissa pukinkonttin. Se tuntui hyvältä, siis pehmeiden pakettien lähtö maailmalle. Toivotaan että saajat ovat tyytyväisiä.
Herra yrittää puuhata pikkuhiljaa ja kertoo ahdistuneelle rouvalleen ettei joulussa ole kyse tohottamisesta ja lahjomisesta. Tärkeintä on olla rakkaiden kanssa. Ja paino sanalla olla, ei tarvitse puuhata kauheasti.
Perheemme miehet ovat siivonneet, kantaneet paljon halkoja kellariin kuivumaan ennen takkaan laittoa, tuoneet jo kuusenkin sisään ja kinkku tuleekin näillä hetkillä kotiin, saamme sen siskon ja veljen firmasta joululahjana.
Tänään käyn kaupassa ja yritän päästä fiilikseen. Ostan sillin ja lantun ja punasipulia (koska sen kuorella voi värjätä lankaa) ja vähän rosamundaa tuuvinkia eli imellettyä perunlaatikkoa varten. Punajuuret onkin säilötty jo syksyllä ... Ehkä tämä tästä vielä.

Mutta jos jouluna pitää vaan olla, niin ollaan sitten --- tosin olen katsellut lankojani hellyydellä, nyt pukkaisi pastellivärejä ...taidan olla vähän romantikko sittenkin. Ainakin, jos katsoo tuota itse värjättyjen lankojen värivalikoimaa! Jolandakin sai nauhansa; tummansinistä, keltaista, turkoosia. Samalla linjalla voisi nyt jatkaa..
Mitähän kivaa näistä syntyisi? Joulunpyhinä olisi aikaa kokeilla.
Jos jollain muulla on vielä valmistelut kesken, niin tässä mainio lahjavinkki. Näitä nättiin pakettiin ja sitten vain toivottamaan naapurille hyvää joulua. Resepti on saatu "rouva Ristiketulta" eli Saijalta ja julkaisiin lehdessämme nimellä "Ketturouvan kinuskit".
Toivotan kaikille makeaa joulun odotusta!
"Tässäpä ohje, joka todellakin tyydyttää makeannälkää. Pienet minttukinuskit nätissä pakkauksessa toimivat myös viime hetken lahjavinkkinä. Sokeria, kermaa ja murskattuja karamelleja tai vaikkapa kuivattuja marjoja, siinä raaka-aineet.Tekemisessä saa olla vähän tarkkana: kinuskia pitää keittää tarpeeksi kauan, mutta ei liikaa. Käytä metallisia karamellivuokia, paperisiin kuumaa kinuskia on lähes toivoton saada.Ja varo näppejäsi! Kuuma kinuski on todellakin kuumaa."

Ketturouvan kinuskit
noin 50 kpl
3 dl sokeria
2 dl kuohukermaa
1 dl siirappia
1 rkl voita
vajaa 1 dl Marianne-crushia
tai1 dl kuivattuja marjoja (karpaloita tai mustikoita)
1. Mittaa kattilaan sokeri, kerma ja siirappi. Kuumenna ja anna kiehua 20 minuuttia.Sekoita usein.
2.Kun seos alkaa olla kinuskimaista kastiketta, nosta kattila sivuun ja lisää voi. Sekoita joukkoon kuivatut marjat tai murskatut mariannekarkit.
3. Kaada seos varovasti, mutta melko ripeästi makeisvuokiin, sillä kinuski alkaa jähmettyä melko nopeasti ja silloin vuokien täyttäminen vaikeutuu. Voit myös käyttää vaikkapa isoa lusikkaa tai pientä kauhaa kinuskin kaatamiseen.Tällä keittoajalla tulee mukavan pehmeitä kinuskeja. Jos haluat kivan tahmeaa toffeeta, keitä hieman pidempään.


Nättejä namusia! Näissä on mariannea, mutta kuivatut karpalotkin kinuskin seassa ovat taivaallisen hyviä.

Kommentit

  1. teemme noita sitten keväämmällä kun Lahden seudun kauppoihin on ilmestynyt uusi erä metallisia karamellivuokia. Ne nimittäin olivat loppu kaikista kaupoista joissa kävin ohjeen julkaisun jälkeen.

    VastaaPoista
  2. En löytänyt metallisia minäkään, mutta menihän se paperisiinkin, kun varovasti kaatoi.

    En sekoittanut sattumia soppaan, vaan laitoin karpalot ja karkit (pakko niitä on molempia saada maistaa...) vuokiin painoksi ja kinuskin sitten siihen päälle. Saa nähdä mikä on paras maku, karpalo, mariannemurska vai kissankarvat...

    Ja kiitos vihjeestä! Nyt on tuhat ja yksi karkkia jähmettymässä parvekkeella :)

    VastaaPoista
  3. Ihanan näköinen resepti, täytyy kokeilla, kun saan jostain hankittua vuokia. Niitä pitäisi hamstrata aina kun sattuu näkemään. Meinasi jäädä joulunamit tekemättä, kun kaupassa oli pelkkiä muffinssivuokia! Onneksi löytyi muutama ohje, josta selvisi ilman vuokia :)

    Ja kiitokset ihanasta jouluyllätyksestä! Kuulin, että olit kauniin sinisen sukkanauhan takana ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...