Siirry pääsisältöön

Seuraava takki: Sininen. Next jacket: The Blue.

Punainen takki talven käyttötestissä Pukkisaaressa. Testing the Red jacket in winter conditions.

Punainen takki on nyt testattu talvikäytössä: Pukkisaaren hiiden hirven hiihdoissa se oli samaan aikaan sekä ihanan lämmin että tuulisen vilpoinen. Minulle selvisi myös, että tarvitsen viikinkivarusteeni jatkeeksi sen etuvaatteen. Pukkisaaren rantaan puhaltanut kylmä viima pöllytti takin helmat auki niin että tuuli puhalsi suoraan mekon sisään. Hrr...
Laitoin vihreän viittani takin täytteeksi ja kas...sehän on etuvaate eli onko sen nimi nyt sitten apron tai forcloth, kuten norjalaiskirjassa sanotaan. Siihen mahtuu paljon kirjontaa!
Hiihtokisat olivat taas mitä mukavin tapahtuma. Viikinkiajan laivalla oli hiihtojoukkue, oma hommani oli taas ammuntapaikalla jousen ja nuolien ojentelu. Herra hoiteli hiihdossa ankkuriosuuden ja hirvittävän loppukirin ansiosta Sotkan joukkue tuli kisassa neljänneksi.

Sotkan kisajoukkue 2011: Patrik, Riku, Karo, Ilona. Minä avustin ammuntapaikalla.
Viking era boat Sotka´s team: Patrik, Riku, Karo and Ilona. I was assistent at the shooting point.

Mutta hiihto oli vain pieni osuus viikonlopun tarjonnasta: perjantaina leikattiin taas kankaita Katrin kanssa. Rikun tuleva Herjolfsnes-takki on nyt ompelua vailla.
Olen tehnyt tämän kyseisen vaatteen kaksi kertaa aikaisemmin; Rikulle ja Miksulle. Se on mukava vaate, tunnetaan numerolla 63. Mutta...Rikun takki on tylsää kangasta, se on tehty aivan liian isolla pistolla ja siinä on väärä määrä nappeja. Näin tästä samasta vaatteesta sievän version Kööpenhaminassa Nationalmuseetissa viime vuoden toukokuussa, ja siitä lähtien takin tekeminen on ollut mielessä.
Nyt se on siis tulossa.

Minulla on Hollolan seuran omistamat takin kaavat, joista tosin joku on leikannut koko kaava-arkista L-koon itselleen ja heittänyt siis loput pois. Takin paloista puuttuu myös, osia, samoin mukana olleen hupun kaava kokonaan. Mutta jopa näistä surkeista kappaleista saa hyvän avun takin tekoon.
Kaava on siis Else Östergådrin eli Wowen into the Earth -kirjan ja uuden Norse patterns-kirjan tekijän käsialaa. Kaavan murkana on tekijän tervehdys, joka on päivätty vuodella 1993.
Itse takin peruskaava on sama, mutta hihan osissa on tapahtunut uudistuksia.

Tähän mennessä on siis tapahtunut seuraavaa:
- kaavan kolmea eri versiota tutkittu
- vuorikangas leikattu, harsittu kasaan ja sovitettu herran päälle. Tehty tarvittavat muutokset.
- päällyskangas leikattu vuorikankaan mukaan.
Nyt takki odottaa ompelua. Mahtavaa päästä vihdoin tekemään sitä!

Viikonloppuna kävimme myös Annikalla ja Kaitsulla kylässä. Ilona oli mukana ja teki viikinkitakkiaan valmiiksi, minä tutkin Annikan smokattuja aluspaitoja ja tein omaani valmiiksi. Ja sitten... olen katsellut Annikan ihania renessanssivaatteita jo pitkään. Nyt sain sovittaa niitä ja se oli huumaavan ihanaa... Landsknechtmekko on mahtava, mutta sydämeni menetin tyylikkäälle saksalaiselle kaupunkilaismekolle. Oi että tekisi mieli tehdä sellainen!
Mutta ensi viikonloppu on pelkkää viikinkiä: Rosalan talvipäivät.

Ensin tutkitaan lähdemateriaalia. First: study the sources.


Sitten tutkitaan lähemmin: uusi hiha.
Then study more: the new sleeve.













Tältä se näytti ennen.
This is the pattern before.






















Kissa näyttää olevan tärkeä osa kaikkien keskiaikavaatteiden tekoa.
It seems that it is not possible to make a medieval garment without cat help.











Sovitetaan. Suklaakeksi auttaa pitämään mallin tyytyväisenä. Tässä huomataan, että takki on liian pitkä ja että hihan yläosaa pitää lyhentää ja kaventaa.
Then fitting; the chokolate cookies help to k
eep the model happy. Eikka the Dog wants also :) At this point we noticed that jacket needs to be shorter and the upper part of the sleeve is too big.
Koska olen tehnyt tästä takista jo kaksi versiota, uskalsin tehdä sovituskappaleet suoraan vuorikankaasta. Tältä näyttävät hihan osat. Since I have already tested the pattern twice, I made the fitting patterns straight from lining fabric. This is how the sleeve parts look like.
Itse takki koostuu kahdeksasta osasta, jotka kaikki levenevät melko lailla.
The jacket is formed of eight panels, which all are quite wide.

The Red Jacket is now tested in winter weather, during the iron age ski competition at Pukkisaari, Helsinki. It was warm and cold clothint at the same time and now I know, that I need also the forcloth. The freezing wind was blowing straight inside the wide jacket.. hrrr. I realized that nice forecloth or apron would have been nice there just to keep warm.
The ski competition was nice event again ( yes, we are using anciet bows and skis and the task is to "kill a moose" and the ski track is on frozen sea... )
Our ships crew was one of the skiing teams and my job was taking care of the shooting point: I handed the longbow and arrows for our team´s skiers.

But this wonderful event was just a small part of perfect weekend. Last Friday Katri came over our house and helped with patterns again. I have dreamed of making a jacket for Riku. I am talking about Herjolfsnes pattern number 63: I have made it twice, for Riku and Mikael, but after seeing a very nice version at Nationaalmuseet in Copenhagen Denmark, I just had to make Riku a new one.

I have a pattern of that jacket, or atleast parts of it. Someone has bought the pattern and been so silly that has cut the L-size from the pattern sheet. Some of the pattern parts are missing and there was also a hooh pattern, but that is missing. But having even some of the pattern parts helps making it. The pattern sheet is by the way dated to year 1993 and it is made by Else Östergård, the autor of books Woven into the Earth and Norse patterns.
It is very intessesting to compare those three sources. The jacket´s construction is basically the same, but the sleeves are a bit different in the new version.

So this far:
- I have studied the patterns
- have cut the lining, and fitted it on Riku
- have cut the jacket fabric
Now I need to start sewing (well, I have few things to do before that)

During the weekend we also visited Annika and Kaitsu. Ilona was also with us: she was working her viking jacket and I was making a study of 16th century smock by looking at Annikas clothes.
I adore Annika´s 16th century clothes and I now she let me try them on! I was so happy and loved me in her dresses.. I like the landsknech-style but her German towns woman dress is awesome and I would like to...
But first it is all Vikings and Rosala winter weekend.
Ihana vaate! What a lovely dress!

Kommentit

  1. Kiitos kun skannasit noita ohjeita, pääsen miekin vähän kurkkimaan ja haaveilemaan ;)

    On muute outoo nähä sut ei-viikinkivaatteissa ;)

    ~Sayyida Amal

    VastaaPoista
  2. Moi!

    Täältä löytyisi rouva Sahran blogille tunnustus:

    http://alitsa-avaruudessa.blogspot.com/

    VastaaPoista
  3. Voi kiitos paljon Alitsalle!! Tunnustukset ovat kivoja :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...