Siirry pääsisältöön

Jaalanlampaat: Odotus on ohi. They are here.

Pieni jaalanlammas -pässimme. Out small ram.
Ura jaalanlampaiden kasvattajana tulee koko ajan todemmaksi. Karitsamme ovat syntyneet.
Valkoinen uuhi Venus pyöräytti komean mäyränvärisen pässikaritsan ja ruskea uuhi Vaara teki kaksi mustankirjavaa uuhikaritsaa. Näistä kolmesta vesselistä alkaa meidän tarinamme.
Pari mutkaa on vielä matkassa... uuhille on luvassa väliaikaiskoti Markon lampolassa, mutta pikkupässille pitää keksiä sijoituskoti. Ai miksi pässiä ei voi pitää uuhien kanssa? Koska ne ovat lemmekkäitä otuksia, ne suomensukuiset lampaat ja Markon lampaat ovat eri rotua ja niin edelleen.
Jaalanlampaat ovat siis primitiivirotuisia, ne ovat geneettisesti suomenlampaita, mutta vahingossa eli luonnonvalinnan ja sisäsiitoksen takia taantuneet sellaisiksi kuin lampaat olivat Suomessa tuhat vuotta sitten.
Pienillä pyhimyksillämme on vielä suuri tehtävä: ne saavat kasvattaa tuota ihanaa muinaisvillaa kehrättäväksi ja kudottavaksi. Värilammasta ei nyt tullut, mutta ehkä sitten ensi kerralla.
Nyt olemme vielä sekaisin karitsoista. Tästä tulee ihan oikeasti totta. Jännittävää, pelottavaa jopa, mutta samaan aikaan todella innostavaa.

Our career as sheep owners is really becoming a true thing. Out lambs have born. White hew Venus had one beautiful brownish ram and brown hew Vaara had two black and white hews. These three lambs are going to start our story.
We just need to solve few problems... hews are going to live in Marko´s place, but where to put put ram? They can´t live together with Marko´s hews, because they are Åland sheeps.
These our Jaala sheeps are primitive ones, thanks to natural selection and inbreeding they accindentally regressed to a sheep like they were during iron age.
Our little saints have a big task: they will grow that wonderful ancient wool to spinning and weaving. We did not now get one for dyeing ( no whites ), but maybe next year!
Nyt we are still all mixed up. This is really happening! It is exiting, a bit scary too, but absolutely very inspiring!
Pikkupässi ei ollut mikään pieni syntyessään, vaan painoi noin viisi kiloa. The ram was actually not a small one: it was about 5 kilos when it was born!

Iloisen kirjavia! Look at these colours!
Toinen uuhemme: niiden emo Vaara suojelee karitsoitaan todella ankarasti, mutta kasvattaja Riina sai napattua toisen sulottaremme hellään syleilyyn.
One of out hews: their mom Vaara is really protecting her offspring, bet Riina managed to catch this beauty to gentle hug.
Tunnisteet:

Kommentit

  1. Uta30. maaliskuuta 2012 klo 3.12

    Iiiiiip! Suloisia! Näistä tulee lapsuus mieleen - mummolassa oli lampaita, jotka vain hämärästi muistan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...
11 kommenttia
Lue lisää

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...
11 kommenttia
Lue lisää