Siirry pääsisältöön

Hallstatt ja uusi takki / Some Hallstatt weaving and a new coat

Tässä viime viikonlopun kudonnat: Hallstatt 1 ja 2. Koska olen lähdössä tekstiiliarkeologien Nesat XII -kokoontumiseen toukokuussa näiden nauhojen löytöpaikalle Itävaltaan, niin pitäähän sinne mennessä olla halstattit kudottuna. Näitä tulee vielä pari lisää.
This is last weekends weavings result: Hallstatt 1 and 2. Im going to textile archealogist symposium Nesat XII in May, and visit the salt mines where the original Halstatt-finds are from, I had to weave them. There is couple more of these coming.

Ostin vuosi sitten puolalaiselta Loricamokselta käsinkudottua kasvivärjättyä villaa. Siitä piti alunperin tulla 1300-luvun alkupuolella tehty, pitkään käytetty työmekko, koska tuo hieno kärjellinen murtotoimikas eli timattitoimikas meni pois muodista ja olisi siis sopinut elävöittämään perittyä vaatekappaletta. Se olisi vain pitänyt ensin nuhjata käytetyn näköiseksi.. ääh, tätä olen siis noin vuoden ajan pohtinut.

Eräänä päivänä totesin, että vuonna 2009 valmistamani vihreä viikinkitakki on kulunut ja nauhakin on kauhea ja... päätin tehdä uuden takin.
Mutta mistä kankaasta? No tietenkin punaisesta timanttitoimikkaasta!
Vuorikangas löytyi omasta kangasvarastosta, se on Naturtuchen tummanpunaista ohutta villaa, ja siitä piti tulla jotain ihan muuta. Entäs sitten koristenauha? No myynnissä olevista nauhoista otin yhden, kun en muka ehdi kutoa tähän hätään uutta. Pinkkiä ja tummaa sinistä, Merisalon versio Maskun Humikkalan haudan 31 nelilehdykästä. Ohje löytyy meidän lautanauhakirjastamme.

Takki on peruskaavalla, suorat etu- ja takakappaleet ja hihat, niistä sitten istuttelin ja muotoilin päälleni mieleisen mallin. Vaikeaa on takin istuttaminen itselle, mutta kyllä sen voi tehdä.
Pääntie on melko suljettu, siinä ei naisten takkien mallin mukaan ole mitään muuta kiinnitystä kuin solki.
Takki on superlämmin eli nyt pitää päästä peuhaamaan se päällä johonkin talviseen tapahtumaan.
Niin, tähän tulee vielä mekko alle. Kuvia sitten toivottavasti koko vaatekerrasta kunnolla puettuna.

* * *
Year ago I bought some hand woven and natural dyed wool fabric from polish Loricamos and planned to make a early 14th century sleevless overdress for work purposes. That is because diamond twill, as this is type of twill is called, was already going out of fashion. I wanted to make a dress that would look old, a bit worn out and inherited. So, this is what I have been thinking about one year.
Then one day I realized that my female viking kaftan, by Birka-coat, has worn out and the decorative band is ugly... and so on. I decided to make a new one. But which fabric?
Hey, red diamond twill!
The wool lining is from my fabric stash, it´s lovely thin woll from Naturtuche and ment for something totally else.. But hey, I can get more of it.
And the decoration? Let´s take one from shop collection, cause I don´t have time to weave one at the moment.
That band is one nice design from Viivi Merisalo, it´s her version od Masku Humikkala grave number 31 four-leaf motif. The pattern can be found in our book too.
Kaftan or coat is made by simple basic pattern: back panel, two front panels, gores on sides and sleeves. I fitted and shaped it a bit the way I like it. All by myself. Can be done.
No spectacular neckline, quite closed when dressed on. Will be closed with a brooch.
It is super warm so all I now need is some cold winter event and snow to romp about with my new coat.
Yes, there will be also new apron dress. Soon. Hopefully next pictures I have them both properly dressed.

Uusi takki. Here is my new viking kaftan.

Lähikuva kankaasta. Fabric close up.

Ja nauhasta. And the tablet weaving.

Kommentit

  1. Kertakaikkisen upea takki. Kirjoittelee täältä Nokialta kateudesta vihreä Heinis,joka avoimesti kadehtii sinunlaisia ihmisiä, jotka hallitsee nuo kädentaidot.

    VastaaPoista
  2. Hei! Jos yhtään lohduttaa, niin viisi vuotta sitten en osannut kutoa lautanauhaa ja ompelemaan opettelin pisto pistolta. Sitä ennen en lyhentänyt edes farkkuja itse. Jos minä opin, kaikki oppivat eli vähän kerrassaan ja yhtäkkiä huomaat että oho, tein itse.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...