Siirry pääsisältöön

Vaatteita Guedeloniin / Clothes to Guedelon


Aloita vaikka katsomalla tätä
You can start by looking at this:

First episode of Secrets of the Castle
https://www.youtube.com/watch?v=L5IMeODLND8

Viime helmikuussa juttelin The Sempsterin eli Christine Carnien kanssa. Hän kertoi saaneensa ison pukutilauksen, mutta deadline oli todella lähellä, vain kolme viikon päässä. Hän totesi, että vain jos saisi apua... ja saihan hän.
Pyysin töistä vapaata kesken talvilomaruuhkan, perustelin kahta extravapaapäivää hyvin ja pakkasin laukun. Laukkuun laitoin vaihtovaatteet ja ompeluneulani.
Tehtävänä oli puvustaa BBC:n historiadokumenteista tuttu kolmikko Ruth, Peter ja Tom seuraavaa kuvauskautta varten. Tiesin, että periodi olisi vuosi 1250, mutta en vielä kuvauspaikkaa. Chrissie kertoi, että Guedelon, Ranska.
Mieletöntä! Kyseessä on valtava urakka, maailman suurin arkeologinen koe, rakentaa keskiaikainen linna alusta asti, aikakauden työvälineillä ja menetelmillä. Jopa rauta josta tehdään työkalut tehdään itse.
Ja minä saisin tehdä sinne vaatteita!
Chrissie tiesi että olen nopea ompelemaan ja meidän kahden yhteistyö toimii hyvin. Chrissie on itse ollut seitsemän vuoden ajan Sarah Thursfieldin oppilaana ja tietää lähes kaiken keskiajan ja Tudor-ajan vaatteista. Oikeasti, hänen tietomääränsä ja uskollisuus periodille on käsittämättömällä tasolla.
Tarviiko sanoa, että olin otettu tästä pestistä?

Last February I talked with Christine Carnie from The Sempster. She told that she had been offered this big order, but the dealine was really close, only three weeks away. She said that if she only could have some help.. and she did.
I asked my boss if I can get few days off from my work, in the middle of the busiest winter holiday season in Finland.  I revealed her why it was so important and she said ok then. So I packed my bag and flew to England.
Our task was to make clothes to BBC history document presented by Ruth, Tom and Peter. I knew that the period would be mid 13th century, but not the location. It was Guedelon!
This is worlds biggest archaelogical experiment, to build a medieval castle, using period materials and tools. They even make the iron to make the tools. And I was making clothes there!
Chrissie knew that I am fast seamstress and also we work well together. Chrissie has been studying medieval tailoring for seven years under Sarah Thursfield and she practically knows all about medieval and Tudor clothing. Really, her knowledge and loyalty to period are incredible. So do I need to tell that I was very much taken to get this opportunity?

* * *

Saavuin Englantiin myöhään torstai-iltana ja asetuin taloksi. Aamulla tulivat kankaat, kotiovelle toimitettuna. Ihanaa, pehmeää mutta vahvaa villaa, kasvivärjättyjä.
I arrived to England late Thursday evening. In the morning the fabrics arrived. Wonderful, divine, soft but still strong natural dyed wool.


Chrissie oli tehnyt etukäteen tutkimusta ja hänellä oli suunnitelma vaatteista. Aloitimme suuritöisimmästä eli Ruthin puvuista. Käytimme mallina 1200-luvun tekstiililöytöä, Klaran mekkoa, (kts. Katrin Kania; Kleidung im Mittelalter - Materialen, Konstruktion- Nähtechnik. Ein Handbuck s. 289-290).
Leikkasimme kappaleet ja neulasimme mekon kasaan.

Chrissie had made a lot of research beforehand and she had a plan. We started with Ruth´s dress. We researched a 13th centiru find, Hl Klaras dress (see Katrin Kania; Kleidung im Mittelalter - Materialen, Konstruktion- Nähtechnik. Ein Handbuck s. 289-290). We cut the fabric and pinned the dress.




Teimme myös saumamalleja, joista Ruth saisi valita mieleisensä sauman. Minä toivoin tuttua takapistoa, koska se on nopein pistoni.
Mutta... niihän siinä kävi että saumaksi tuli limittäinen sauma (kuvassa alimpana): reunoja ei käännetä, vaan reunat laitetaan päällekkäin ja ommellaan molemmilta puolilta yliluottelupistoin. Siis vaatteen oikealla puolella on näkyviä pistoja. Ja ne näkyisivät lähikuvissa... Mutta jos Ruth niin haluaa ja kaiken lisäksi se on aikakaudella käytössä ollut sauma, niin sillä sitten mennään.
Käytin ompeluun pellavalankaa, koska mekon väristä villalankaa ei ollut tarpeeksi tähän saumamäärään ja pellavalanka tuntui myös vahvemmalta. Ruth ei tunnetusti säästele vaatteitaan kuvausten aikana, joten sauman pitää kestää.

We also made seam samples for Ruth to pick her favourite. I hoped for good old backstich, it´s my fastest stich. But... she choose the overlapping seam. The edges are not folded, but sewn on top of eachother and sewn by hemming stich from both sides.
 That means that seams are very visible on reverse and right side! And they would show on close ups-- But if Ruth wants overlapping seam, that she will get. And stich is period so thats what I did.
I used linen thread, because there was not enough dress coloured natural dyed wool yarn available and also linen felt stronger. It is well know fact that Ruth does not spare her clother during filming so the seams better be strong.

Ensimmäisen työpäivän iltana ajoimme Ruthin kotiin sovittamaan pukua ja Pyhän Birgitan myssyä ja sukkia ja muuta.
First working day´s evening we drove to Ruths house to fit the dress and her head gear and sock and everyhing.


"Raise that arm"... "Hold that one"..


Ruthin päähineeseen kuuluu leukaliina, sekin mittojen mukaan tehty.
Also her fillet is fitted.

 Ja tietysti uudet sukat:
And new pair of socks:



Tässä oli viikonlopun ehkä jännittävin hetki: saumantarkastus! Chrissie on tarkkaa, mutta ei ole mitään aviomies Glennaniin (oik.) verrattuna. Ja Nigel vielä vieressä kannustaa. Kelpaako minun saumani? "... jaa jaa... ja tämänkö sinä aiot esitellä Ruthille... Kyllä, tämä sauma on erinomainen!"
Selvisin!
 
This was the most exiting moment of the weekend: the seam inspection! Chrissie is presise, but nothign compared to her husband Glennan (on the right)... And Nigel also joineed to inspection. Will me seams do? "... is say... is this what you are going to present to Ruth... yes, this seam is excellent!"
I made it, phew!
* * *

Keltaisen mekon pääntien halkio on huoliteltu lautanauhalla, jonka kudoin suoraan reunaan. Muistakaa katsoa miten nätisti se aukeaa.. Heti ensimmäisessä jaksossa se näkyy.

Yellow dresses necklines slit is finished with tablet woven band, which I wove to the edge. Remember to see how nicely it opens. You can see it in the first episode.


Hihan muoto on kiva; saman mallinen kuin tuttu kiilahiha, mutta tämä on leikattu suoraan muotoonsa. Myös hiha on ommeltu paikalleen sillä pelottavan näkyvällä saumalla.
The shape of the sleeve is nice: same as ones with the gore, but this is cut to shape. Also sewn to bodice with overlapping seam.


..ja tältä se näyttää nuken päällä.
... and this is how it looks on doll.

Ompelin Ruthin pukua 14 tuntia päivässä, pari päivää siihen meni. Puvussa on sitä limittäistä "pelottavaa saumaa" 24 metriä...
I sew the dress about 14 hours a day and work took couple of days. This dress has 24 meters of "scary" overlapping seam.

Ja sitten vielä päähineen kanssa: kokonaisuuteen kuuluu Birgitan myssy, leukaliina, barbette, ja näiden lisäksi myös huntu. Ne ompeli Chrissie.
Here the dress is with headgear St. Brigids cap, fillet and barbette, Chrissie made them.


Ja sitten jatkoimme työtä:
And it was time to continue working.


Suunnittelimme ja leikkasimme myös Peterin sinisen ja Tomin vihreän mekon.
We designed and cut also Peter´s blue and Tom´s green dresses.


Kiilaa, kiilaa, lisää kiilaa ... Ja sitten pitikin lähteä Mollyn teehuoneen kautta kotiin. Matkalaukussa oli leikattuna Tomin vihreä mekko. Ompelin sen kotona. Mekossa on edessä kiila, mutta kiila onkin 1200-luvun tapaan edestä halki.

Gores, gores and more gores... The I had to go home, via Molly´s tearoom. In my suitcaise I had Tom´s green dress cut in pieces, I sew it t home. It has a middegore, but in 13th century way its open from the front.


Tuttu kainalokiila:
Her is the armgore:


Pääntie on huoliteltu parilla tiheällä pistorivillä ja kankaan reunassa on yliluottelupistot sekä reunaa suojaava villalanka (tottakai kasvivärjättyä).
The neckline is finished with two rowns of stabstiches and the raw edge of the fabric is hemmed with wool, attaching the wool yarn to cover the edge too. And yes of course the yarn is naturally dyed.


Hihansuissa on pienet halkiot, jotta ne saa käärittyä ylös työnteon ajaksi. Ja sama huolittelu kuin pääntiellä.
There are small slits on wrists, so that Tom can roll the sleeves up while wotking on set.


Ja sokerina pohjalla: Rikun pieni huppu oli mallina poikien pienille hupuille, jotka Chrissie teki.
Kun katsotte jaksoja, niissä näkyy muutakin kivaa, jotka Chrissie ompeli. Aivan ihana vaatekappale on keltaisen mekon kaavalla tehty oranssi päällysvaate, garde corps, jonka hihat on ommeltu vain puoliksi kiinni ja käyttäjä voi sujauttaa käsivarret esiin kädentien aukoista.
Olen äärettömän iloinen siitä että pääsin mukaan projektiin - ja siitä luottamuksesta, jota mestariräätäli osoitti minua kohtaan.
Kun tein omaa mestarityötäni, minun ei tarvinut miettiä kahta hetkeä, kenet pyytäsin mentorikseni.

And look at this: Riku´s tiny hoods pattern was used to make hood for Tom and Peter too. When you loot at the serie, look carefully how wonderful things Chrissie made. For example madder dyed top layer, garde corps, which sleeves are sewn only partially to the dress. The arms can be slipped out from armholes.
I am extremely happy that I was taken to this project - and for the trust the master herself showed towards me.
When I was making my masterpiece, I did not need to think twice whom I would ask to be my mentor.

Riku and his tiny hood are a familiar sight from many living history events. My dear carpenter.

Kommentit

  1. Huikean hieno tuo linnaprojekti, mutta niin oli Christinen ja sinun vaatetusprojektikin! Huh mitkä asiakkaat ja iso katsojayleisö tuijottelemassa niitä saumoja. :D Olit oikea räätäli isoon hommaan.

    VastaaPoista
  2. ...yritin ommellessani olla ajattelematta yleisöä... aika kiva oli telkkarista katsoa ekaa jaksoa. Ja sitä kun Ruth esitteli vaatettaan :D

    VastaaPoista
  3. En pysty nostamaan hattuani tarpeeksi korkealle, enkä kumartamaan tarpeeksi syvään kertoakseni kuinka paljon tekemiäsi asioita arvostan. Ilo on muutenkin katsoa tuota ohjelmaa, melko upea projekti!

    VastaaPoista
  4. Hei Kaisa! Katsoin Guedelonin sarjaa tietysti tarkalla silmällä, että mitä Ruth pitää mekostaan ja miten kaikki toimii... Mutta koko sarja oli mahtavan hyvä!
    Jossain keskustelussa esitettiin epäily, että linnaa oikeasti tehtäisiin modernein menetelmin ja välinein, ja että periodit tytötavat olisivat vain lavastetta, mutta tämä keskustelija oli toki väärässä :D olisi kiva päästä käyään siellä ja nähdä hieno arkeologinen työmaa omin silmin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...