Siirry pääsisältöön

Ahkerana olla pitää

Olen tähän asti ollut tiukasti yksityisautoilun kannattaja, koska etenkin työmatkoilla on mukavaa mennä omien aikataulujen mukaan. Monesti keikalta ehtii töihin nopeammin kuin julkisilla.
Vaan nytpä siirryinkin junamatkailijaksi ja se oli oiken mukavaa ja rattoisaa. Olin menossa keikalle Hesaan Pörssitaloon ja tuumin, että helpommalla pääsee junaillen.
Samalla voi nimittäin tehdä käsitöitä!
En sentään ottanut mitään isompaa vaateprojektia mukaan, mutta neulakinnas mahtuu pieneen tilaan. Kässäpussi käsilaukkuun ja menoksi.
Tein lapasen aloitukset kasviväreillä värjätyllä langalla, Tertun kokeilupajasta. Kädet olivat hauskan väriset Hesaan ehdittyäni: nätin siniset.

Olen kerran ennenkin matkustanut neulakinnastyön kanssa junalla ja se herättää kyllä paljon kiinnostusta. Tänäaamunakin selvitin sitten lappeenrantalaiselle vierustoverilleni että mikäs ihmeen tekniikka se tuo on.

Mukavalla rouvalla on kotona lampaita, ja niiden villa kehrätään langoiksi omiin tarpeisiin. Sukkia ja lapasia tulee talven aikana monet, mutta ihan puikkotekniikalla.

Vierustoveri on töissä vanhustyössä ja puhuimmekin siitä, että vanhojen mummojen taitoja pitää kunnioittaa ja niistä pitää ottaa opiksi.

Perillä sitten toivotimme hyvää päivänjatkoa ja katosimme kumpikin teillemme.
Mukavaa oli rupatella vilkkaan karjalaisen kanssa, mie ku oon ite niit Viipurin likkojen jälkeläisii.

Paluumatkalla työ jatkui.

Muuten käsityörintamalla menee suorastaan kurjasti.
Käsi on ihan hiton kipeä, kyynärpäähän asti särkee tuota pahuksen rannetta. Aloitin meidän herralle rus-takin sen sijaan että olisin mennyt kuntoilemaan ja tämä julisti että "et tee sitä kruununturnajaisiin, mä en suostu pistämään sitä päälleni kuin aikaisintaan Pukkisaaren Hiidenhirvenhiihtoon helmikuussa".
Herra vaatii siis pitämään kässätaukoa.

Ja just kun pitäisi tehdä häävaatteet itselle... onneksi se menee illalla kendoon... taidan salaa aloittaa uuden muinaispuvun tekemisen itselle.... kiäh kiäh...

Ja sit epätoivoinen kysely:
Mistä saa käsinompeluun sopivia silkkilankoja, siis sellaisia kuin Handelsgillet myi ?
Tarvii saada!!!

Kommentit

  1. Elina2. lokakuuta 2008 klo 0.00

    Julkisissa on tosiaan aikaa tehdä käsitöitä, kunhan ovat tarvittavan pieniä. Mekoista tulee nopeasti harmillisen suuria mukaan otettavaksi.

    Munkin kokemuksen mukaan vieruskaveri ei yleensä malta olla kysymättä siitä, mitä oikein tekee. Välillä oman harrastuksen esittely on hauskaa, joskus se on vähän rasittavaakin. On erityisen viihdyttävää seurata sitä kuinka vierustoverin uteliaisuus kasvaa ja kuinka lopulta ei malta olla kysymättä, mitä teen.

    VastaaPoista
  2. Elina2. lokakuuta 2008 klo 0.04

    Ai niin, ja tsemppiä käden kanssa. Tosi kurjia tollaiset vaivat, jotka estävät ompelun. Vääryys, suorastaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...
11 kommenttia
Lue lisää

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...
11 kommenttia
Lue lisää