Siirry pääsisältöön

Indiana Pasanen ja kadonneen pronssiaarteen metsästys

Olen turhautunut.
Nyt kun tuli lauhaa ja uudenvuoden jälkeen sataneet lumet sulaneet, kuljen ympäri hiihtostadionia etsimässä pronssiaarretta.
Että pitikin laittaa hiihtoasuun kiinni kallis, kaunis, vanha ja siis harvinainen koru... ikivanhaa kalevalaa. Se oli euralaismekon pääntiessä ja viittaa piteli kolmilehtisolki. Hyvin menneen hiihtosuorituksen jälkeen poseerasin kuvissa sponsorien merkit esillä eli koruissani, mutta sisällä huomasin komean solkeni kadonneen.
Se on jossain... meillä on vain parituhatta neliötä tonttia pengottavana. Kävin taas aamulla tekemässä kierrosta taskulampun valossa. Ei onnistanut.
Jatkan etsintää. Ajatella miten ihanan muinaista... meillä on pihallamme ihan oikea rautakautinen aarre! Se pitää vain löytää ja mielellään ennen kevättä. Vihreäksi patinoitunutta pronssia voi olla hankala etsiä keväisen (siis savisen) nurmen joukossa.
Päivän fiilis: masennus ja kiukku. Se taas johtuu puhtaasti työasioista.
Hyvä tieto on se, että helmikuussa pääsee Turkuun muinaispukuseminaariin :)
Ai niin. Halaus meidän herralle. Ollaan oltu naimisissa koko kuukausi. Avioelämä on ihanaa.

Kommentit

  1. neiti Iida13. tammikuuta 2009 klo 5.27

    Voipi kuulostaa pöljältä mutta tarkista pyykkikoneen tienoo.

    Vuosia sitten eräiden KA-kekkereiden jälkeen etsiskeli yksi jos toinen Jullana lady marionin kadonutta sormusta vanhempiensa takapihalta..lumen, loskan yms keskeltä. Vuosia myöhemmin, muuton yhteydessä tuo rinkula sittenm löytyi pyykkikoneen takaa. Kukaan ei ihan tiedä miksi. (teoroita kyllä on.)
    - Enkä saanut edes löytöpalkkiota!

    VastaaPoista
  2. merwi13. tammikuuta 2009 klo 6.14

    Tuo on niin hyvä stoori että menenkin käymään kodinhoitohuoneessa..

    VastaaPoista
  3. Kattarina13. tammikuuta 2009 klo 15.15

    Ja aina kannattaa muistaa, että Kalevalakoru kestää pyykkikonetta. Pesin oman Birgitta-soljen ihan vahingossa villamekon kanssa. Kaikki granaatit on tallella, eikä lakkauskaan tuntunut kärsinee. Tosin nyt kun etsiskelen ko. solkea, siskot vihjalevat: "Notta, ootkos pyykkikoneesta katsonut?"
    En tosin osaa suositella mitään ohjelmaa erityisesti pronssihomeen poistoon, saati että suosittelisin kysymään mistään kodinkoneliikkeestäkään... =D

    VastaaPoista
  4. Elina14. tammikuuta 2009 klo 1.00

    Toivottavasti korunmetsästys tuottaa tulosta! Asioiden hävittäminen on hyvin kismittävää!

    Sydärin asuvalinnoista äänestän molemipia - (koska haluan nähdä molemmat) miten olisi muikkarit toiselle ja helvarit toiselle päivälle?

    Ja muista tuoda kuvia häistä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...
11 kommenttia
Lue lisää

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...
11 kommenttia
Lue lisää