Siirry pääsisältöön

Vielä minä sen taltutan

Olen elämäni aikana tehnyt kaikenlaista. Yksi oudoimmista jutuista lienee se, että olen tehnyt hevosille narkooseja leikkaussalissa ja hoitanut sairastallissa heppapotilaita. Asiakkaina oli kaikenlaisia kaviojalkaisia. Oli suuria ja pieniä, tavattoman kilttejä ja hyvätapaisia ja niiden vastapainona elukoita, joilla ei ollut mitään käytöstapoja. Ja sitten olivat ne mahdottomat tapaukset, kuten raivopäisen aggressiiviset hevoset.
Kaikkien kanssa piti tulla toimeen ja hankalimmistakin ajattelin, että vielä minä sen taltutan. Ei kovistelemalla, vaan hyvällä. Kerrankin oli tallissa suomenhevosori, joka oli täysin pitelemätön ja suorastaan vaarallinen, mutta koska se tienasi omistajalleen miljoonia, se sai olla sellainen. Ja minun piti pärjätä sen kanssa yksin. Pärjäsimme hyvin: minä, kokonaiset ruisleivät ja tähtiaikainen ori.
Vain yksi hevonen jäi taltuttamatta. Se meinasi viedä minun henkeni, joten nyt itsesuojeluvaisto voitti ja kunnianhimo hävisi.

Jos ei mitään yritä, ei voi tietää osaako. Ja on yritettävä vaikka sata kertaa. Ei saa lannistua.
Hyvät naiset ja herrat:
Olen tehnyt lautanauhan.

Kommentit

  1. Elina15. tammikuuta 2009 klo 2.30

    Onnea! Tosi hienoa!

    Yki tärkein asia minkä olen itse käsitöiden kautta oppinut on sinnikkyys yrittää ja yrittää, hakata välillä päätä seinään kunnes menee. Sietää epäonnistumisia, kuitenkaan lannistumatta.

    Ja tuo on kyllä vielä tosi komea lautanauha. Hmm.. pitäisiköhän sitä itsekin innostua? Kaikki välineet on, tarvisin vaan sellaisen lautanauhat for dummies-opastuksen.

    VastaaPoista
  2. Eva Grelsdotter15. tammikuuta 2009 klo 6.35

    Jooo.. olisi tosi kivaa jos taas jossain tapahtumassa olisi pitkästä aikaa lautanauhan tekemistä ihan alottelijoille !!!

    VastaaPoista
  3. Jolanda de Meyre15. tammikuuta 2009 klo 8.42

    Eiköhän se aloittelijoiden lautanauhaopastus saada viimeistään Nuijasotaan.

    VastaaPoista
  4. Susanna15. tammikuuta 2009 klo 10.39

    No mutta, siitähän tuli hieno... mut onko nää ne värit mitä valittiin, ovat ihan jotenkin erilaiset?!

    VastaaPoista
  5. merwi16. tammikuuta 2009 klo 0.05

    Kamera on muuttanut värejä, luonnossa se on tosi makean värinen.
    tein sitä neljä metriä, kun kerran tehdään niin tehdään.
    Taidan laittaa sen siihen vihreään takkiin... joka pitää siis ensin tehdä :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helgi & Herjolfsnes 63

Tein taas tämän. Se tunnetaan nimellä Herjolfsnes 63, tai D10594. Nyt sen saa Helgi. Takin päällä on avoinna kirja Medieval garments reconstructed, Norse Clothing Patterns (Fransen, Norgaard, Östergaard, Aarnus University Press 2010). I made this again. This is known as Herjolfsnes 63 or D10594. This is for Helgi. Tanskan kansallismuseon vitriinissä on sama takki. Kävin katsomassa, miltä se siellä näyttää. This same garment is in Nationalmuseet, Copenhagen Denmark. I went to see, how it looks like. Tämä oli neljäs 63 jonka tein miehelle ja joka kerta hihan kanssa joutuu sovittelemaan. Nyt suurin ongelma oli se, että kangasta oli kutakuinkin sentilleen tarpeeksi. Hihaan tuli ylimääräinen sauma. Kangas on ollut Helgillä pitkään, se on Handelsgilletin oranssia villaa ja se on pesty, jolloin kangas on pehmentynyt... ja kutistunut. This is fourth 63 I have made for a male user. This funny sleeve needs a lot fitting every time. This time I had extra challenge: there was just enough fabric, b...
11 kommenttia
Lue lisää

Krista Vajanto: Dyes and Dyeing Methods in Late Iron Age Finland

 Väritestejä Kaarinan muinaispuvun viitan uudeksi tulkinnaksi. / Dye tests for Kaarina costumes new shawl colours Miltä kuulostaisi ajatus lähes mustasta muinaispuvusta? Helsingin yliopistossa tarkastettu Krista Vajannon väitöskirja Suomen rautakauden väriaineista ja värjäysmenetelmistä paljastaa, että musta - eli lähes musta - olisi ollut arvostettu ja haluttu väri myös tuolloin. Ja että sen värjääminen oli mahdollista, siihen tarvittiin toki taitava värjäri, joka tiesi mitä teki aikaa sekä päällekkäisvärjäyksiä. No miten olisi violetti viitta? Mikäs siinä, sekin olisi ollut mahdollinen! Tällä kertaa annan Kristan itse kertoa väitöstutkimuksestaa. Lopussa paljastus siitä, mitä puuhaamme Kristan kanssa! How would you feel about black dress in Finnish iron age? According to Krista Vajanto ( read her PhD from here ) black, ar almost black, would have been wanted colour already during Finnish iron age. She also tells that dyeing it was possible. Yes, a talented dyed was needed, and so...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miten tehdään lettikoriste. How to make a braid decoration.

Kintaat minulle. Mittens for me. Näin kuvan neulakinnastekniikalla tehdystä lettikoristeesta kintaissa. Oli aivan pakko kokeilla, miten se tehdään. I saw a picture of braid decoration which was made by nålbinding and I just had to test how to make it. Miten tehdään lettikoriste: How to make a braid decoration: 1. Neulasin kierroksen koristevärillä kintaan reunaan: I started by nålbinding a one row with decoration yarn: 2. Kun kierros oli täynnä, tein pienen pätkän neulosta kiinnittämättä sitä reunaan. Tässä työssä käytin koristeluun kaksisäikeistä lankaa ja suomalaista pistoa (2+2, F2) , joten lenkkejä on 15. Kintaat ovat kolmisäikeistä ja tietysti oman pihan kasveilla värjätyt. When first round was ready, I nålbinded some stiches without attaching them. I used for decoration 2-ply yarn and finnish stich ( 2+2, F2), so I made 15 loops. The mittens are 3-ply wool and of course naturally dyed with home-grown plants. 3. Tein kaksi pötköä lisää, kiinnitin alut neljällä silmukalla kintaan r...
11 kommenttia
Lue lisää